Tietoa väkivaltaisesta ekstremismistä

Väkivaltainen radikalisoituminen tarkoittaa sitä, kun ihmisen ajatukset ja maailmankuva kärjistyvät ja alkavat sisältää väkivaltaisia piirteitä. Väkivaltainen radikalisoituminen kuvastaa siis kasvavaa sitoutumista yhdenvertaisuutta vastustavaan väkivaltaiseen aatemaailmaan ja/tai toimintaan.

Väkivaltainen ekstremismi on ajattelu- ja toimintatapa, joka vastustaa yhdenvertaisuutta, yleisiä ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatteita. Käytännössä se tarkoittaa ideologialla perusteltua väkivaltaa; sen käyttöä, sillä uhkaamista tai siihen kannustamista.

Väkivaltainen radikalisoituminen on mutkikas prosessi, jonka taustalla voi olla monia syitä. Näköalattomuus, osattomuus, epäoikeudenmukaisuuden kokemukset, yhteiskunnan marginaaliin joutuminen, sosiaalisten suhteiden puute ja vaillinnaiset taidot käsitellä elämän epävarmuuksia ja epäonnistumisia, voivat tietyissä olosuhteissa altistaa radikalisoitumiselle.

Kuka tahansa voi radikalisoitua, mutta erityisen haavoittuvia ekstremistisille vaikutteille ovat omaa identiteettiään ja maailmankuvaansa rakentavat lapset ja nuoret. Erityisesti nuoruuteen elämänvaiheena liittyy paljon kehityksellisiä tekijöitä, jotka voivat altistaa radikalisoitumiselle. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi ajatteluun kehityksellisesti kuuluva mustavalkoisuus, korostunut tarve kuulua joukkoon ja identiteettiin liittyvät kehitystehtävät.

Radikalisoituminen on Suomessa onneksi yhä hyvin marginaalinen ilmiö. Yhteiskunnallinen polarisaatio on kuitenkin viime vuosina lisääntynyt luoden myös hedelmällistä kasvupohjaa ihmisten väliselle vihamielisyydelle ja ajatusten radikalisoitumiselle.

Vaikka vihapuhetta ei voi pitää automaattisesti merkkinä radikalisoitumisesta, tulee siihen kuitenkin aina puuttua. Vihapuhe ei kuulu kunnioittavaan keskusteluun ja demokraattiseen yhteiskuntaan.

Tutkitusti vihapuhe lisää väkivaltaa. Se vaikuttaa negatiivisesti sekä sen kohteisiin että koko yhteiskuntaan lisäten ihmisten välistä eripuhaa ja vihamielisyyttä. Vihapuheen kyllästämä yhteiskunta on väkivaltaiselle ekstremismille hedelmällinen kasvualusta.

Netti yksinään ei radikalisoi, mutta lisää mahdollisuuksia radikalisoitumiselle. Olennaista on se, miten nettiä käyttää ja minkälaisilla alustoilla aikaansa viettää. Netissä väkivaltaista sisältöä ja vihapuhetta on paljon, ekstremistinen propaganda leviää nopeasti ja lisäksi ääriliikkeet pyrkivät rekrytoimaan uusia jäseniä erityisesti sosiaalisen median alustoilla. Siksi on tärkeää paitsi vahvistaa lasten ja nuorten resilienssiä väkivaltaisille ideologioille, myös luoda netistä mahdollisimman turvallinen paikka kaikille.

Väkivaltaisen radikalisoitumisen ehkäisyn ytimessä on resilienssin, eli psyykkisen vastustuskyvyn, vahvistaminen. Medialukutaito, kriittinen ajattelu, tunnetaidot ja empatiakyky ovat tärkeitä radikalisoitumiselta suojaavia taitoja. Niiden lisäksi on kuitenkin olennaista panostaa yleiseen hyvinvointiin ja perustarpeisiin: mahdollistaa se, että jokainen lapsi voi kokea itsensä ja elämänsä merkitykselliseksi ja kokea kuuluvansa tähän yhteiskuntaan.