Toimintaohjeita aikuisille

Miten toimia, jos lapsi on kohdannut groomingia tai hänen alastonkuvaansa levitetään netissä?

Miten tukea lapsen turvallista netin käyttöä?

Miten lasten parissa työskentelevä ammattilainen voi tukea lapsen seksuaaliterveyttä?

Miten toimia, jos lapsi on kohdannut groomingia tai hänen alastonkuvaansa levitetään netissä?

• Kuuntele ja lohduta lasta. Anna hänen rauhassa kertoa, mitä on tapahtunut.
• Kiitä tapahtuman kertomisesta. Lapsi voi tuntea voimakasta häpeää ja pelon tunnetta tapahtumaan liittyen.
• Älä syyllistä lasta. Lapsen houkuttelu seksuaalisiin tarkoituksiin ja lapsen alastonkuvan levittäminen ovat rikoksia. Rikoksen kohteeksi joutunut lapsi ei ole näihin syyllinen, vaikka lapsi olisi esim. jakanut itsestään intiimejä tai seksuaalissävytteisiä kuvia.
• Tallenna todistusaineisto. Älä poista mitään. Ota kuvakaappaukset tai kuvat keskusteluista, saaduista tai lähetetyistä kuvista ja profiileista. Säilytä niitä, kunnes saat toimitettua ne poliisille.
• Ilmoita tapahtuneesta poliisille tai meille Ilmoita-sivun kautta. Nettivihje välittää tiedon laittomaksi arvioidusta toiminnasta poliisille. Voit myös konsultoida meitä matalalla kynnyksellä.
• Huolehdi, että saatte tarvitsemanne ammattiavun ja -tuen. Esimerkiksi neuvola, koulu ja lastensuojelu ovat lapsen ja perheen tukena. 

Lue lisää groomingista Nettivihjeen sivuilta.

Miten tukea lapsen turvallista netin käyttöä?

Testaa miten lasten parissa toimiva aikuinen voi huolehtia lapsen turvallisuudesta netissä.

Lapsen turvallisuudesta huolehtiminen on aikuisten vastuulla kaikilla lapsen elämän osa-alueilla, myös digitaalisissa ympäristöissä. Turvataitokasvatuksen avulla lapselle annetaan tietoa ja valmiuksia toimia uhkaavissa tai vaarallisissa tilanteissa. Tarkoitus on antaa lapselle tietoa ja rohkaista häntä toimimaan – ei pelotella. Samaan tapaan kuin vanhemmat, huoltajat ja muut aikuiset opettavat lasta toimimaan liikenteessä ja sosiaalisissa tilanteissa, tulee lapselle tarjota ikä- ja kehitystasoon sopivaa tietoa ja taitoja siitä, millainen toiminta netissä on sallittua ja mikä kiellettyä tai vaarallista. Huoltajalla on tärkeä rooli lapsen elämässä nettiympäristössä silloinkin, kun lapsi tai nuori ymmärtää tekniikkaa ja nuorten nettimaailmaa paremmin kuin lapsen huoltaja.   

Turvataitokasvatukseen kuuluu olennaisesti läsnäolo ja turvallisuuden tunteen lisääminen. Lapsen on luontevaa kertoa mahdollisista pulmatilanteista, jos hän juttelee aikuiselle digiarjestaan muutoinkin. Aikuisen ja lapsen välinen turvallinen vuorovaikutussuhde on parasta lapsen suojelua.  

• Kysele ja ole utelias. Voit esimerkiksi käyttää digilaitetta lapsen kanssa ja antaa hänen näyttää sinulle, mitä hän tykkää laitteella tehdä.
• Pyri positiivisuuteen. Juttele lapsen kanssa netin hyödyistä ja mahdollisuuksista. Missä hän on onnistunut pelissä? Mitkä ovat hänen mielestään kivoja videoita? Keiden kanssa hän tykkää sovelluksessa jutella?
• Ole avoin. Jos sinua huolestuttaa jokin asia lapsen digilaitteen käytössä, kerro siitä lapselle rauhallisesti. Keskustelkaa, miten asia voidaan korjata tai muuttaa, jotta huoli poistuu.
• Tue ja ole läsnä. Aikuinen on aina vastuussa lapsen turvallisuudesta.
• Tarkista ikärajat. Varmista, käyttääkö lapsi ikäiselleen soveltuvia digialustoja ja pelaako hän ikäiselleen soveltuvia pelejä.
• Muista, että lapsella on oikeus yksityisyyteen ja ikätovereiden kanssa oleiluun netissä. Sosiaalinen media ja erilaiset alustat ovat lapsille ja nuorille arkipäiväisiä yhteydenpitovälineitä ja niillä on tärkeä merkitys lasten ja nuorten keskinäisessä vuorovaikutuksessa ja suhteiden muodostumisessa. Älä toimi lapsen selän takana ilman painavaa syytä. Älä esimerkiksi lue lapsen viestejä tai seuraa hänen sijaintiaan keskustelematta ensin lapsen kanssa.
• Keskustele lapsen kanssa, millaisia kuvia ja tietoja lapsi itsestään ja muista jakaa sekä miten omaa yksityisyyttä suojellaan. Lapsille ja nuorille on tärkeä muistuttaa, että kuvien jakaminen sisältää aina riskin kuvien hallitsemattomasta leviämisestä. Lapsen tulee tietää, ettei toisten lasten vähäpukeisia tai alastonkuvia saa jakaa eteenpäin edes vitsillä. Nuorten kanssa voi myös pohtia, miten kuvien leviämistä voi ennaltaehkäistä jos, riskeistä huolimatta, nuori päättää jakaa kuvia esimerkiksi suostumuksellisessa seurustelusuhteessa.
• Muistuta, että netissä ei voi koskaan tietää täysin varmasti, kuka yhteydenottaja on. Varmista lapsen tietävän, että hämmentävistä tai oudolta tuntuvista yhteydenotoista ja tilanteista pitää kertoa aina aikuiselle. Keskustele lapsen kanssa siitä, miksi yhteydenottoihin tulee suhtautua varoen. Jos lapsi on tutustunut netissä uuteen ihmiseen, henkilöä ei tule tavata ilman huoltajan läsnäoloa − ei edes web-kameran välityksellä.
• Mieti, millaisen digitaalisen jalanjäljen lapsesta haluat jättää. Muista, että aikuinen on aina vastuussa lapsen kuvien ja tietojen julkaisusta. Harkitse, mitä jaat lapsesta netissä ja muista lapsen oikeus yksityisyyteen. Olisiko lapselta syytä kysyä, saako hänen kuvansa jakaa?
• Toimi esimerkkinä. Omalla netin ja sosiaalisen median käytöllä annat lapselle mallin, miten näissä ympäristöissä toimitaan.  

Lue myös usein kysytyt kysymykset digitaalisesta hyvinvoinnista.

Miten lasten parissa työskentelevä ammattilainen voi tukea lapsen seksuaaliterveyttä?

• Ota seksuaalisuuden eri teemat puheeksi. Lapselle ja nuorelle tulee antaa näyttöön perustuvaa tietoa seksuaalisuudesta, seksuaalioikeuksista ja -terveydestä, tunteista sekä kehonkuvasta. On lapsen oikeus saada tutkittua tietoa ikä- ja kehitystasoisesti. Lisäämällä ja vahvistamalla lapsen tietoja, taitoja ja kriittistä ajattelua voidaan ennaltaehkäistä mahdollisia riskitilanteita ja antaa lapselle keinoja toimia niissä tilanteissa itseään suojaten. Lisäksi seksuaalikasvatus vahvistaa lapsen taitoja tehdä itseään koskevia, vastuullisia valintoja ja päätöksiä ikä- ja kehitystasoisesti.
• Puhu kehon osista niiden oikeilla nimillä. Lapsen on tärkeä oppia kaikkien kehon osien nimet, myös sukuelimien ja muiden kehon intiimialueiden nimet. Pienempien lasten kanssa voi puhua esimerkiksi pimpistä, pippelistä ja pyllystä. Näin lapsi oppii, että näistä kehonosista saa puhua, eikä niihin liittyviä asioita tarvitse häpeillä tai salata.
• Anna lapselle tietoa seksuaaliväkivallasta. Lapsella on oikeus ikä- ja kehitystasolleen sopivaan tietoon lapsiin kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta. Tieto auttaa lasta suojelemaan itseään. On tärkeää, että lapsi tunnistaa itseensä kohdistuvat väärät ja laittomat teot, jotta hän pystyy kertomaan niistä turvalliselle aikuiselle.
• Ole turvallinen aikuinen. Varmista lapsen tietävän, että sinulle voi tulla kertomaan kaikista mieltä askarruttavista asioista. Vastaa lapsen kysymyksiin rehellisesti − myös myöntäen, jos et tiedä vastausta. Kerro lapselle, että otat selvää asiasta ja palaat asiaan myöhemmin. Mikään aihe ei ole kielletty. Turvallinen aikuinen kuuntelee tuomitsematta ja auttaa.
• Muista, että jos epäilet lapsen joutuneen seksuaaliväkivallan kohteeksi, ammattilaisena sinulla on velvollisuus tehdä ilmoitus poliisille ja lastensuojeluun.  

Tutustu myös materiaalipankkiimme, jossa on oppaita ja materiaaleja niin aikuisille kuin lapsille. Lisäksi löydät sieltä julisteita ja somekuvia puheeksi ottamisen tueksi.