Lapsiin kohdistuva seksuaaliväkivalta

Lapsiin kohdistuva seksuaaliväkivalta terminä kattaa kaikki teot, jotka loukkaavat lapsen seksuaalista koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta. Seksuaaliväkivalta toimii myös seksuaalisen häirinnän ja groomingin yläkäsitteenä. Lapsella tarkoitamme kaikkia alle 18-vuotiaita. 

Seksuaaliväkivaltaa on mikä tahansa toisen seksuaalisuutta vahingoittava teko, sen yritys, ei-toivottu seksuaalinen kommentti tai lähestyminen, joka tapahtuu ilman toisen henkilön suostumusta riippumatta siitä, millainen suhde näiden henkilöiden välillä on. Seksuaaliväkivalta on yksi väkivallan muoto, jossa toisen henkilön rajoja rikotaan esim. koskettamalla, ahdistelemalla tai pakottamalla. Seksuaaliväkivaltaa voi tapahtua missä tahansa ympäristössä, kuten kotona, julkisessa tilassa tai netissä.

Jokaisella lapsella on oikeus suojeluun kaikenlaiselta väkivallalta. Lapseen kohdistuvassa seksuaaliväkivallassa aikuinen tai lasta selvästi vanhempi henkilö käyttää lasta omien seksuaalisten tarpeidensa tyydyttämiseen. Seksuaaliväkivalta on vallan väärinkäyttöä. Lapsi ei ole koskaan syyllinen kokemaansa seksuaaliväkivaltaan.

Seksuaaliväkivallalla voi olla monenlaisia vaikutuksia lapseen ja hänen kehitykseensä. Sen vuoksi on tärkeää, että lapsi saa tukea ja apua tapahtuneen käsittelyyn ammattilaisilta. Lapsen tai lapsena seksuaaliväkivallan uhriksi joutuneen henkilön ei tule joutua olemaan kokemustensa kanssa yksin. 

Lapseen kohdistuva seksuaaliväkivalta on rikollista toimintaa ja siihen tulee puuttua. Näin varmistetaan, että lapsi saa apua. Suomen rikoslaissa (1889/39) eri seksuaaliväkivallan muodoille on annettu omat nimikkeet ja ikärajat. Aina, jos epäilee lapsen joutuneen seksuaaliväkivallan uhriksi, tulee siitä ilmoittaa poliisille ja lastensuojeluun. Varma ei siis tarvitse olla, eikä rikoslakia tarvitse tavallisen ihmisen yksityiskohtaisesti tuntea. Poliisilta ja lastensuojelusta voi myös kysyä neuvoa.