Pakolaisuus
Pelastakaa Lapset työskentelee kodeistaan ja kotimaistaan paenneiden lasten ja perheiden parissa lähtömaissa, matkan varrella ja Suomessa. Tarjoamme käytännön tukea ja teemme vaikuttamistyötä sen eteen, että jokaisen pakenevan lapsen oikeus hyvään elämään toteutuu kaikkialla maailmassa.
Näin olemme pakolaisten tukena:
Lasten ja perheiden tukena Suomessa
Usran vanhemmuuden tuen toiminta sekä muu työmme pakolaistaustaisten lasten ja perheiden parissa juuri nyt.
Pakolaistyömme maailmalla
Maailmassa on yli 100 miljoonaa pakolaista, joista yli 40% on lapsia. Olemme lasten tukena tarjoamalla ravintoa ja perustarvikkeita, suojaa ja koulutusta .
Ammattilaisten avuksi
Materiaaleja ja julkaisuja pakolaistaustaisten lasten parissa työskentelevien ammattilaisten käyttöön.
Vaikuttamistyö
Pelastakaa Lasten julkaisuja ja kannanottoja, joiden avulla vaikutamme pakolaistaustaisten lasten oikeuksien toteutumiseen.
Pakolaisuus lukuina
Mitä on pakolaisuus?
Pakolainen on kansainvälisen pakolaissopimuksen määritelmän mukaisesti henkilö, jolle on myönnetty kotimaansa ulkopuolisesta maasta kansainvälistä suojelua henkilökohtaisen vainon perusteella.
Kiintiöpakolainen on henkilö, joka on valittu suoraan pakolaisleiriltä uudelleensijoitusjärjestelmän kautta. Järjestelmän kautta turvallisempiin maihin siirrettäviksi valitaan yleensä erityisen haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä, kuten lapsia, vammaisia ja väkivallan tai kidutuksen uhreja.
Pakolaisuus-termiä käytetään myös kattoterminä ilmiöstä, jossa henkilö joutuu pakon edestä muuttamaan pois kodistaan tai kotimaastaan esimerkiksi maassa vallitsevien väkivaltaisuuksien tai luonnonkatastrofien vuoksi.
Maan sisäinen pakolaisuus tarkoittaa pakon edessä muuttamista oman kotimaan sisällä alueelta toiselle. Suurin osa pakolaisuudesta on maan sisäistä pakolaisuutta.
Paperittomalla tarkoitetaan henkilöä, jolla ei ole voimassa olevaa oleskelulupaa ja joka on jäänyt silti maahan. Arvioiden mukaan tällaisia henkilöitä on Suomessa joitain tuhansia. Mukana on myös lapsiperheitä.
Mitä pakolaisuus tarkoittaa lapsille ja perheille?
Pakkomuuton vuoksi paossa olevien ihmisten joukossa lasten määrä on suuri. Alle kolmannes maailman väestöstä on lapsia, mutta tällä hetkellä paossa olevista yli 100 miljoonasta ihmisestä jopa yli 40 prosenttia on lapsia.
Suuri osa lapsista pakenee maiden sisällä tai maasta toiseen yhdessä huoltajiensa tai muiden perheenjäsentensä kanssa. Merkittävä määrä lapsia on myös pakomatkalla yksin, ilman huoltajiaan.
Lapset nähdään erityisen haavoittuvassa asemassa olevana ryhmänä. Lapsen pakkomuuttoon liittyy usein kokemuksia väkivallasta ja muista traumaattisista tilanteista lähtömaasta tai matkan varrelta, kuten ihmiskauppaa. Kaikkia pakolaisuudessa eläviä lapsia yhdistää kokemus oman kodin, tutun ympäristön ja läheisten menettämisestä tai taakse jättämisestä.
Lapselle pakolaisuus on usein vieras termi. Mitä pienempi lapsi on, sitä vaikeampaa hänen on ymmärtää pakolaisuuteen liittyviä valtioiden prosesseja ja omaa erityisasemaansa pakolaisena. Lapsen erityisasemaa pakolaisena ohjaa muun muassa YK:n lapsen oikeuksien sopimus.
Pakolaisuus Suomessa
Kansainvälistä suojelua voi Suomesta saada kiintiöpakolaisena tai hakemalla turvapaikkaa. Ukrainasta paenneet henkilöt voivat saada Suomesta kansainvälistä suojelua myös hakemalla tilapäistä suojelua.
Suomesta kansainvälistä suojelua hakee vuosittain keskimäärin 2000-5000 ihmistä. Heistä noin neljäsosa on lapsia. Ukrainan sodan seurauksena vuonna 2022 kansainvälistä suojelua haki Suomesta yli 53 000 ihmistä. Myös vuonna 2015 hakijoiden määrä oli poikkeuksellisen suuri, 32 477 henkilöä.
Turvapaikanhakijat ja tilapäistä suojelua saaneet ovat Suomessa vastaanottokeskusten asiakkaita. Vastaanottotoiminnasta vastaa Maahanmuuttovirasto. Vastaanottokeskusten kautta kansainvälistä suojelua hakeville tarjotaan peruspalvelut, kuten asunto, ravinto ja terveydenhuolto. Usein Suomeen saapuvat asuvat vastaanottokeskuksissa muutamista viikoista joihinkin kuukausiin. Toisinaan vastaanottoaika voi pitkittyä useiden vuosien mittaiseksi.
Peruskouluikäiset lapset pääsevät vastaanottoaikana kouluun. Varhaiskasvatukseen pääsy riippuu kunnan tarjoamista palveluista ja perheen tilanteesta. Suuri osa pienistä lapsista ei pääse varhaiskasvatukseen vastaanottoaikana.
Mikäli henkilö saa myönteisen suojelupäätöksen, siirtyy hän kunnan asukkaaksi. Jos päätös on kielteinen, ohjataan henkilö poistumaan maasta. Osa kielteisen päätöksen saaneista ei halua palata lähtömaahan, ja he saattavat jäädä Suomeen paperittomina. Paperittomien lasten ja perheiden asema Suomessa on heikko, ja esimerkiksi pääsy erinäisten palveluiden piiriin on vaikeaa. Paperittomien lapsiperheiden määrää ei varmuudella tiedetä, mutta määrä on kasvanut viime vuosina.
Ajankohtaista
Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta (pysyvä oleskelulupa)
Pelastakaa Lapset on antanut lausunnon 7.3.2025 Sisäministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta (pysyvä oleskelulupa). Esitysluonnoksen mukaan pysyvän oleskelun edellytyksiä tiukennettaisiin. Pelastakaa Lasten näkemys on, että lakiesityksessä esitetyt kotoutumisedellytykset ovat lapsen oikeuksien ja edun kannalta ongelmallisia. Esityksessä jää huomiotta lapsen iän ja kehitystason aiheuttama hauraampi asema ja epävarman tilanteen vaikutukset lapsiin. Hallituksen esityksessä muun muassa toimeentuloedellytykset…
Lausunto sisäministeriölle lasten huomioimisesta Pelastussuunnitelma-yleisohjeessa
Pelastakaa Lapset on antanut sisäministeriölle 23.4.25 lausunnon Pelastussuunnitelma -yleisohjeen luonnoksesta. Pelastakaa Lapset pitää hyvänä, että Pelastussuunnitelma -yleisohjeessa on huomioitu pelastussuunnitelmia koskevien tilojen käyttäjäkunnan moninaisuutta, toimintakykyä ja niihin liittyviä erilaisia avun tarpeita, kuten iästä tai vammasta johtuva tuen tarve vaaratilanteessa. Lapsiin ja erityisryhmiin liittyviä tarpeita on ohjeessa huomioitu yleisellä tasolla. Pelastakaa Lapset suosittelee avaamaan ohjeessa lasten…
Yhteiskannanotto ilmastolaista
Ilmastolain tavoitteesta, jonka mukaan Suomi on hiilineutraali viimeistään vuonna 2035, tulee pitää kiinni.