Usein kysytyt kysymykset – Digitaalinen lapsuus

Digitaalisuus, kuten internet ja sosiaalinen media ovat tiivis osa useimpien lasten ja nuorten elämää. Netti tarjoaa mahdollisuuden sosiaalisten suhteiden ylläpitoon ja luomiseen sekä mielekkääseen tekemiseen kuten pelaamiseen ja uuden oppimiseen. Samaan aikaan netin ja sosiaalisen median käyttö tuo lasten ja nuorten elämään myös asioita, jotka voivat olla riski hyvinvoinnille ja turvallisuudelle.

Pelottelun sijaan on rakentavampaa jutella lapsen kanssa avoimesti ja rauhallisesti turvallisesta netin käytöstä. Myös erilaisista riskeistä on hyvä jutella lapsen ikätasoon sopivalla tavalla. Koska netti on merkittävä osa lasten ja nuorten elämää, on myös oleellista pystyä käsittelemään siihen liittyviä positiivisia ja lapselle tärkeitä puolia sekä osoittaa kiinnostusta.

Riskien ennalta ehkäisemiseen liittyy myös tietoturvasta keskusteleminen. On tärkeää pitää huoli siitä, että lapsen laitteet ovat suojattu riittävän vahvalla salasanalla, että tämä ymmärtää mitä seurauksia kuvien tai muun sisällön jakamisella voi olla ja että tämä uskaltaa pitää kiinni omista oikeuksistaan myös netissä. Tällä voidaan vahvistaa sitä, ettei lapsi esimerkiksi anna kenenkään painostaa itseään sellaisiin asioihin, joita tämä ei itse tahdo.

Paras keino ennaltaehkäistä lapselle ja nuorelle haitallisia asioita nettimaailmassa on luoda ja ylläpitää keskusteluyhteys ja kiinnostus lapsen digiarkea kohtaan. Kun netistä ja somesta keskustelu on luonnollinen osa arjen kuulumisten vaihtoa, on lapsen helpompi ottaa asioita puheeksi myös silloin, jos tämä kohtaa netissä jotain ikävää.

Netin käyttö ja yksityisyys

Huoltajalla on ymmärrettävästi olla usein halu saada tietää, mitä lapsi tekee puhelimellaan ja keiden kanssa tämä viestittelee. Lapsilla on kuitenkin oikeus yksityisyyteen, eikä heidän yksityistä viestittelyä, kuten WhatsApp -viestejä saa pääsääntöisesti lukea ilman lupaa. Huoltajalla on silti oikeus ja velvollisuus huolehtia lapsen kasvusta ja hyvinvoinnista. Jos huoltajalla herää huoli lapsen turvallisuudesta tai hyvinvoinnista, voi hän rikkoa viestisalaisuutta tilannekohtaisesti ja harkiten. Pelkästä uteliaisuudesta tätä ei kuitenkaan saa tehdä. Lapsen kehitystaso vaikuttaa aikuisen oikeuksiin ja velvollisuuksiin.

Hyvin nuoren lapsen kohdalla huoltajalla on laajemmat oikeudet sekä velvollisuudet puuttua tämän netin käyttöön kuin vaikkapa lähes aikuisen lapsen kohdalla. Mikäli lapsen puhelimen käyttö huolettaa, kannattaa ensisijaisesti pyrkiä avoimeen keskusteluun tämän kanssa.

Mikäli kyseessä on lapsen avoin ja julkinen sosiaalisen median tili, voi sitä seurata kuka vaan, myös huoltaja. Asiasta on kuitenkin hyvä keskustella avoimesti ja tiedustella, millaisia tuntemuksia lapsen seuraaminen hänessä nostaa.

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsella on oikeus yksityisyyteen. Lasta koskevia tietoja ei siten saa levittää ilman lapsen suostumusta. Lapselle voi kertoa ikätason huomioivalla tavalla, että muista ei saa ladata sosiaaliseen mediaan kuvia tai tietoa ilman lupaa. Toisten toiveita tulee myös kunnioittaa, mikäli he eivät tahdo, että heistä ladataan sisältöä nettiin.

Lapsen kanssa on hyvä keskustella myös siitä, miten vaikeaa tai jopa mahdotonta voi olla saada sisältöä pois somesta, kun sen kerran on ladannut sinne. Kuvat ja viestit voivat myös levitä nopeasti ja päätyä paikkoihin, joihin niitä ei ole alun alkaen tarkoitettu. Lapset – tai aikuisetkaan – eivät aina ole tietoisia siitä, mitä seurauksia hetken mielijohteesta someen ladatulla sisällöllä voi olla.

Lapsen ympärillä olevat aikuiset toimivat tärkeinä esimerkin näyttäjinä siitä, miten käyttää nettiä ja sosiaalista mediaa muiden yksityisyyttä kunnioittavalla tavalla. Esimerkiksi perheenjäsenten kuvia tai kuulumisia jakaessa on tärkeää ottaa muiden perheenjäsenten toivomukset ja yksityisyys huomioon. Asiasta on hyvä keskustella koko perheen kesken ja luoda perheen yhteiset pelisäännöt someen ja yksityisyyteen liittyen.

Digiarki ja ajankäyttö

Netti ja digitaalisuus ovat tulleet osaksi lähes kaikkea elämäämme, niin arkea, työtä, opiskeluakin sekä sosiaalisia suhteita ja tämä koskettaa myös lapsia ja nuoria. Jo alle kouluikäisille lapsille netin käyttö on päivittäistä ja yleistyy ja lisääntyy yleensä, mitä vanhemmaksi lapsi kasvaa. Esimerkiksi esikouluikäisistä lapsista lähes puolet käyttää nettiä ja kouluikään tultaessa osuus nousee jo 75 prosenttiin tai sen yli.

Nykyaikana puhummekin siitä, että lapsen/nuoren elämää ei voi enää jakaa online- ja offline-elämään vaan netti on tiivis ja arkipäiväinen osa elämää ja esim. sosiaaliset suhteet rakentuvat sekä niitä ylläpidetään yhtä paljon netin välityksellä kuin kasvotustenkin. Myös netin välityksellä tapahtuvat harrastukset kuten elektroninen urheilu tai esports yleistyy ja lisää suosiotaan koko ajan.

Lapsen kännykän ja netin käyttöä pohtiessa on hyvä lähteä tarkastelemaan lapsen arkea kokonaisuudessaan:

  • Miten lapsi voi ja miten hänellä sujuu elämän eri osa-alueilla?
  • Saako hän riittävästi unta?
  • Sujuuko koulunkäynti?
  • Liikkuuko ja ulkoileeko lapsi päivittäin?
  • Osallistuuko hän harrastuksiin tai muuhun vapaa-ajan tekemiseen kännykällä ja netissä olon lisäksi?
  • Miten kaveri- ja ihmissuhteet sujuvat?
  • Millainen on lapsen yleinen vireys- ja mielentila?

Jos edellä kuvatut muut osa-alueet elämässä sujuvat, on harvoin suurta huolen aihetta siihen, että lapsi kärsisi kännykän ja netin käytön määrästä. Nyrkkisääntönä voidaan kuitenkin sanoa, että mitä nuorempi lapsi on, sitä vähemmän tämän tulisi käyttää ruutuaikaa. Tärkeää on myös tietää ja seurata, mitä lapsi netissä tekee. Suurimmalle osalle lapsista kännykkä ja netti ovat väyliä pitää yllä sosiaalisia suhteita, harrastaa ja tehdä itselle mieleisiä asioita sekä saada tietoa ja oppia uutta.

Pelisäännöt netin käyttöön kannattaa sopia yhdessä koko perheen kanssa. Kun säännöt sovitaan yhdessä ja lapsi on itse saanut olla laatimassa sääntöjä ja rajoituksia aikuisen johdolla, on hänen mieluisampaa myös sitoutua niihin. Lopullinen vastuu säännöistä ja niiden noudattamisen valvomisesta kuuluu kuitenkin viime kädessä aikuiselle.

On myös hyvä, jos huoltajat voivat kodin arjessa noudattaa samoja sääntöjä ja toimia esimerkkinä lapselle. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kukaan ei aamupalapöydässä räplää laitteita ja perheen yhteisissä hetkissä laitteet pysyvät vaikkapa niille tehdyssä laiteparkissa.

Lapselle kannattaa perustella selkeästi, miksi netin ja kännykän käyttöön tahdotaan sopia rajoituksia. On tärkeää, että lapselle kerrotaan ikä- ja kehitystaso huomioon ottaen, millaisia vaikutuksia liiallisella kännykän käytöllä voi olla hänen hyvinvointiinsa ja arjen sujumiseen ja miten puolestaan muista elämän osa-alueista huolehtiminen vaikuttaa myönteisesti lapsen arkeen ja elämään.

Ikärajat

Sosiaalisen median palvelut ovat useimmille lapsille ja nuorille tärkeitä paikkoja pitää yhteyttä toisiinsa ja olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Tämän vuoksi myös palvelujen ikärajoja nuoremmilla lapsilla voi olla suuri houkutus käyttää palveluita. Me suosittelemme noudattamaan palveluiden asettamia ikärajoja. Ikärajat on usein asetettu syystä ja sosiaalisen median palveluissa on mahdollista kohdata ikävää tai sopimatonta sisältöä, tulla kiusatuksi tai saada sopimattomia yhteydenottoja. Sosiaalisen median palvelusta riippumatta kaikkein tärkeintä on kuitenkin se, että huoltaja pyrkii olemaan tietoinen siitä, mitä lapsi laitteellaan tekee.

Internetin käyttö ja riskit

Netissä on valitettavasti paljon sivustoja, jotka sisältävät lapsen kehityksen kannalta mahdollisesti vahingollista sisältöä. Tämän vuoksi yksittäisten sivujen luetteleminen on erittäin haastava tehtävä. Yleisenä esimerkkinä kysymykseen voidaan mainita sivustot, joilla ilmenee lapsen kehitysvaiheen kannalta sopimatonta väkivaltaan, seksiin, rikoksiin tai päihteisiin liittyvää sisältöä. Tällainen sisältö voi herättää lapsessa hämmennystä, pelkoa & ahdistusta.

On tärkeää tutustua mahdollisimman hyvin siihen, mitä sivustoja lapsi käyttää pyytää esimerkiksi opettamaan ja näyttämään, miten hän tykkää käyttää nettiä ja millaisilla sivustoilla käydä. Mitä paremmin tunnet lapsen käyttämiä nettisivuja, sitä helpompi on arvioida niiden soveltuvuutta lapselle. Tämän lisäksi monelle lapselle suunnatulla verkkosivustolla on kasvattajalle suunnattua tietoa sivustojen sisällöstä ja säännöistä.

Jos nuori saa somessa seksuaalissävytteisiä viestejä, kannattaa näihin viesteihin jättää vastaamatta ja estää kyseisen viestin lähettäjä. Viesteistä kannattaa ottaa kuvakaappaukset todistusaineistoksi niin, että niissä näkyy sekä viestin lähettäjän profiili/puhelinnumero sekä itse viesti sisältöineen asian myöhempää käsittelyä varten. Lähettäjästä kannattaa tehdä myös ilmoitus sivun tai sovelluksen ylläpidolle.

Viestien vastaanottajan ollessa alaikäinen tulisi huoltajan ottaa aina yhteys poliisiin, jotta tekijä on mahdollista saada vastuuseen teoistaan. Yleistä on, että tällaisten seksuaalissävytteisten viestien lähettäjä ei ole yhteydessä ainoastaan yhteen nuoreen vaan lähettää viestejä ja kuvia useille somesta löytämilleen nuorille. Tällaisista yhteydenotoista voi myös lähettää vihjeen Pelastakaa Lasten ylläpitämään Nettivihje-palveluun tai Poliisin Nettivinkki-palveluun.

Tällaiset seksuaalissävytteiset yhteydenotot voivat usein aiheuttaa nuoressa hämmennystä, ahdistusta sekä häpeän ja syyllisyyden kokemuksia. Tämän vuoksi on tärkeää, että käytännön toimien ja ilmoitusten lisäksi nuorelle tarjotaan mahdollisuus keskusteluun ja tilanteen herättämien tunteiden käsittelyyn luotettavan ja turvallisen aikuisen kanssa. Nuorelle on tärkeää tehdä selväksi, että vastuu on aina aikuisella viestien lähettäjällä, ei koskaan nuorella, vaikka tämä olisikin jakanut kuviaan julkisesti tai vastannut tuntemattoman henkilön viesteihin.

Nettikiusaaminen

Nettikiusaamisen voidaan katsoa olevan kaikki kiusatun hyvinvointia heikentävä toiminta, kuten loukkaava, syrjivä, vahingoittava ja häiritsevä toiminta, jota harjoitetaan digitaalisilla alustoilla tai digitaalisten välineiden avulla. Näitä alustoja voivat olla esimerkiksi sosiaalinen media, pikaviestimet, nettipelit tai keskustelufoorumit.

Nettikiusaamista ovat esimerkiksi ilkeät viestit, jotka sisältävät haukkumista, uhkailua tai tietojen tai kuvien levittämistä ilman lupaa. Nettikiusaaminen voi olla myös eristämistä, jolloin kiusattu suljetaan ulkopuolelle sosiaalisen median ryhmistä, joissa esimerkiksi luokan tai harrastusporukan muut oppilaat ovat. Digitaalisilla alustoilla on mahdollista myös kiusata rikollisin tavoin. Esimerkiksi toisena henkilönä esiintyminen, tilin kaappaaminen, toisen kuvien tai tietojen levittäminen, uhkailu tai pakottaminen voivat täyttää rikoksen tunnusmerkit.

On tärkeää muistaa, että netissä ja somessa tapahtuva kiusaaminen harvoin jää vain sinne vaan voi tapahtua tai jatkua myös esimerkiksi koulussa tai harrastusympäristössä samanaikaisesti. Jos herää epäilys, että itseen tai toiseen kohdistunut nettikiusaaminen voisi täyttää rikoksen merkit, kannattaa aina olla matalalla kynnyksellä yhteydessä poliisiin. Myös Rikosuhripäivystys tarjoaa matalalla kynnyksellä tietoa ja neuvoja tilanteissa, joissa epäilee tai tietää joutuneensa rikoksen uhriksi. Keskustelutukea puolestaan tarjoaa muun muassa Netarin WA & Signal sekä Netari-chat. 

Kiusaamista voi tapahtua periaatteessa kaikissa nuorten käyttämissä kanavissa ja sosiaalisen median sovelluksissa. Koska nuorten käyttämät sovellukset ja palvelut vaihtuvat melko nopeasti ja uusia tulee koko ajan, on vaikea antaa tarkkaa tietoa siitä, missä somekanavissa tai alustoilla kiusaamista erityisesti tapahtuu. Karkeasti voidaan sanoa, että kiusaamista tapahtuu eniten niillä alustoilla joita nuoret eniten käyttävät.   Elokuussa 2019 toteutimme Tubeconissa lapsille ja nuorille suunnatun kyselyn netissä tapahtuvasta kiusaamisesta ja kyselyn tuloksien mukaan kiusaamista tapahtuu eniten Tiktokissa, Instagramissa ja Whatsappissa. Myös muut kyselyt ja tutkimukset ovat osoittaneet samansuuntaisia tuloksia aiheesta.

Kiusaaminen netissä on usein yleisempää niillä alustoilla, jotka mahdollistavat anonyymiuden. Anonyymius madaltaa kynnystä kiusata, kun kiinni jäämisen riski kiusaajalle pienenee. Sosiaalisen median sivustojen ominaisuudet, joiden avulla kenen tahansa on mahdollista ilmoittaa näkemänsä sisältö asiattomaksi tai kiusaamista sisältäväksi, voivat puolestaan nostaa kynnystä kiusaamiseen sekä helpottaa siihen puuttumista.

Lasten ja nuorten nettikiusaamisessa on paljon samoja elementtejä kuin kiusaamisessa muutenkin. Esimerkiksi ulossulkeminen ryhmistä tai ilkeiden ja loukkaavien kommenttien ja viestien lähettäminen ovat yleisiä nettikiusaamisen muotoja. Myös perättömien huhujen ja esimerkiksi kuvien tai muun yksityisen tiedon levittäminen ovat netissä tapahtuvaa kiusaamista.

Sosiaalisen median ympäristöissä kiusaamiselle on helpompi saada laajempaa yleisöä verrattuna esimerkiksi pelkästään koulutiloissa tapahtuvaan kiusaamiseen. Myös kaikki materiaali leviää netissä nopeammin ja laajemmalle yleisölle aiempaa helpommin. Kiusaamista varten saatetaan myös luoda erilaisia ”trollitilejä”, joiden kautta kiusataan ja häiritään muita. Kiusaamista tapahtuu silti myös sovelluksissa ja palveluissa, joissa ollaan omilla kasvoilla ja tiedoilla.

Nettikiusaaminen on uhrille vähintään yhtä vahingollista kuin digitaalisten ympäristöjen ulkopuolella tapahtuva kiusaaminen. Nuoret raportoivat kiusatuksi tulemisen kokemusten aiheuttavan sekä psyykkisiä oireita kuten ahdistusta ja häpeää, että fyysisiä tuntemuksia kuten päänsärkyä, vatsakipuja ja univaikeuksia.  Siksi on tärkeää, että siihen puututaan heti kiusaamista havaittaessa.

On tärkeää, että lasten kanssa keskustellaan kiusaamisesta jo etukäteen ennen kuin se koskettaa lapsen elämää.  On hyvä keskustella esimerkiksi seuraavista asioista:

  • Mitä kiusaaminen on?
  • Miten se voi vaikuttaa itseen ja muihin?
  • Miksi kiusaaminen on aina väärin?
  • Miten toimia, jos näkee tai kokee kiusaamista

Jos epäilet lapsen tulleen kiusatuksi:

  • Joskus käytöksen muutos voi olla merkki kiusatuksi tulemisesta tai jostain muusta huolesta lapsen elämässä. Jos lapsesi käytös ja olemus muuttuu esim. alakuloiseksi, vetäytyväksi tai ärtyisäksi, ota asia ajoissa puheeksi lapsen kanssa
  • Kysy asiasta suoraan ja kuuntele, mitä lapsella on kerrottavana
  • Pysy rauhallisena ja anna tilaa lapsen ajatuksille ja tunteille
  • Kiusatuksi tuleminen aiheuttaa usein häpeää ja lapsen voi olla vaikea puhua asiasta. Rohkaise ja anna aikaa asian käsittelyyn
  • Jos kyseessä on netissä tapahtuva kiusaaminen, rohkaise lasta näyttämään viestit, kuvat yms. Todistusaineisto kiusaamisesta ja ottakaa niistä kuvakaappaukset talteen
  • Kiusaaminen jää harvoin vain nettiin: koita selvittää, tapahtuuko kiusaamista myös koulussa tai harrastuksissa. Ole tarvittaessa yhteydessä opettajaan, valmentajaan tai muuhun lasten parissa työskentelevään henkilöön

Tärkeä näkökulma kiusaamisen ehkäisemiseen on myös se, että samat säännöt ja käytöstavat pätevät niin netin ulkopuolella kuin netissäkin. Tämä on asia, josta lapsilla tai aikuisillakaan ei ole aina ymmärrystä ja siksi kiusaamista tapahtuu useammin ja rajumminkin netin puolella.

Sosiaalinen media ja sovellukset mahdollistavat myös viestien poistamisen ja niiden katoamisen yhtä nopeasti kuin ne on lähetettykin ja se tekee tilanteisiin puuttumisesta haastavaa. Toisaalta myöskään kasvotusten tapahtuvaa kiusaamista on hankala osoittaa tapahtuneeksi, jos sillä ei ole todistajia kuulemassa. Näitä tilanteita kannattaakin lähteä selvittämään kuten “perinteisiäkin” kiusaamistilanteita, eli pyrkiä jututtamaan ja kuulemaan kaikkia osapuolia. Netissä tapahtuva kiusaaminen jää harvoin vain nettiin, vaan se voi kytkeytyä esim. koulun arjessa tapahtuvaan kiusaamiseen. Kannattaa siis pyrkiä myös selvittämään, onko kiusaamista tapahtunut koulussa ja jos on, ottaa myös opettaja tai oppilashuolto mukaan asiaa selvittämään.

Lapselle on tärkeää kertoa, että jos hän saa ikäviä viestejä, ei niihin kannata lähteä reagoimaan. Jos viestit ovat kuva- tai tekstimuodossa, kannattaa niistä heti ottaa kuvakaappaukset talteen ja todistusaineistoksi. Kannattaa myös käydä lapsen kanssa läpi, miten eri alustoilla voi estää henkilöitä, joilta ei halua yhteydenottoja. Jos toiminta on sovelluksen tai sivuston sääntöjen vastaista, voi siitä tehdä ilmoituksen sivuston ylläpidolle. Jos toiminnan arvioi tai tietää olevan laitonta, on aina mahdollisuus ilmoittaa tapahtuneesta poliisille.

Palvelujen ylläpidolle kannattaa aina ilmiantaa tällaiset feikkiprofiilit välittömästi, kun ne löydetään. Tilien poistamisessa kuitenkin voi toisinaan kestää, valitettavasti. Tällaisessa tilanteessa on suositeltavaa alkaa selvittää asiaa yhdessä lapsen kanssa. On hyvä keskustella lapsen kanssa siitä, onko hänellä epäilystä tai tietoa siitä, kuka on mahdollisesti laittanut tilin alulle ja jos on, olla yhteydessä lapsen vanhempiin sekä lapseen ja aloittaa asian käsittely yhteisesti. Jos tilanteeseen liittyy koulussa tai harrastusporukassa tapahtuvaa kiusaamista, on hyvä olla yhteydessä myös henkilökuntaan, valmentajiin jne. ja pyytää heiltä apua ja tukea asian käsittelyyn.

Lapsen kanssa on hyvä keskustella netin ja someen käyttöön liittyvistä asioista jatkoa ajatellen; millaisia kuvia tai muuta tietoa jakaa itsestään ja missä kanavissa. Omat tilit kannattaa aina asettaa yksityisiksi, jotta voi vaikuttaa siihen, kuka omia kuvia näkee ja näin vähentää mahdollisuutta esim. kuvien kopioimiseen, kuvakaappauksiin ja eteenpäin lähettämiseen.

Kuvien levittämiseen puuttuminen ei ole aina yksinkertaista ja nettiin laitettua ja siellä levinnyttä kuvaa voi olla mahdoton saada pois netistä. Tämä koskee kaikkea nettiin ladattavaa sisältöä.  Jos lapsi joutuu tilanteeseen, jossa hänestä levitetään kuvia tai muuta tietoa kiusaamismielessä, on tärkeää, että aikuiset ottavat asian vakavasti ja puuttuvat asiaan. Tilannetta voi lähteä selvittämään esimerkiksi seuraavin kysymyksin: tietääkö lapsi kuka tai ketkä mahdollisesti ovat levittämisen takana? Mihin kaikkialle kuva on levinnyt? Millaisia kuvia tai tietoa lapsesta leviää? Kiusataanko lasta muuten, esim. koulussa?

Jos kiusaajien tai epäiltyjen henkilöllisyys on tiedossa, on tärkeää olla yhteydessä lasten huoltajiin ja keskustella asiasta yhteisesti ja saada lapset ymmärtämään, miksi tällainen toiminta on väärin. Jos tilanteeseen liittyy myös koulussa tapahtuvaa kiusaamista, kannattaa tieto tilanteesta välittää koululle, jotta voi saada tilanteen selvittämiseen tukea ja apua myös tältä taholta.

Joskus kuvien tai tiedon levittäminen täyttää rikoksen tunnusmerkit. Jos herää epäilys siitä, että kyseessä voisi olla rikos, on hyvä olla yhteydessä Poliisiin. Poliisi arvioi onko kyseessä rikos ja antaa toimintaohjeita tilanteen eteenpäin viemiseksi.

Mistä lapsi voi saada apua nettiturvallisuuteen liittyvissä asioissa?

Me Pelastakaa Lapsilla ylläpidämme Netari-nimistä nettinuorisotaloa lapsille ja nuorille, jonka alla meillä on myös auttavia palveluita kuten Netari-chat ja WhatsAppissa sekä Signalissa toimivat palvelut Netari WA & Signal. Lisäksi monet muut organisaatiot ylläpitävät saman tyylisiä puhelin- ja verkkopalveluita, joissa lapset ja nuoret voivat jutella mieltä painavista asioista kuten kiusaamisesta ja saada tilanteeseensa apua, tukea ja neuvoja. Netarin sivuilta löydät chat-kalenterin, jossa on tietoa nuorille suunnatuista chat-palveluista ja näiden aukioloaikoja.

Sen lisäksi, että monet lapsille ja nuorille suunnatut appit ja verkkopalvelut tarjoavat lapsille ja nuorille apua ja tukea kiusaamiseen, on tärkeää, että he ovat tietoisia myös siitä, että omassa arjessa läsnä olevilta aikuisilta voi ja kannattaa hakea apua ja tukea silloin, jos tulee kiusatuksi tai näkee kiusaamista, oli se sitten netissä, koulussa tai missä vain ympäristössä, jossa lapsi arkeaan elää.

Lapselle on tärkeää tarjota mahdollisuus asiasta keskusteluun ja sen käsittelyyn rauhassa ja ajan kanssa. Lapselle on tärkeää tuoda ilmi, että kiusaaminen ei ole hänen syynsä, sillä moni lapsi kokee kiusatuksi tulemisesta syvää häpeää ja syyllisyyttä. Jos oireilu on voimakasta tai pitkäkestoista on hyvä kääntyä myös ammattilaisten kuten kuraattorin tai koulupsykologin puoleen. Jos epäilet, että lapsi on joutunut rikoksen uhriksi, tee ilmoitus poliisille.