Digitaalisen hyvinvoinnin kulmakivet
Lapsilla on oikeus yhdenvertaisuuteen, suojeluun, terveyteen sekä yksityisyyteen myös digitaalisissa ympäristöissä. Aikuisten tehtävä on huolehtia lasten tasapainoisesta ja hyvinvoivasta arjesta, tukea mielekkäitä mahdollisuuksia osallistua sekä varmistaa, että lapset ovat turvassa ja heidän oikeutensa toteutuvat digitaalisessa maailmassa.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lapsen tulee saada tietoja ja taitoja sekä yhdenvertaiset mahdollisuudet toimia digiympäristöissä, riippumatta perhetaustasta tai siitä, missä hän käy koulua. Lisäksi lapsella tulee olla riittävät turvataidot ja hänen yksityisyytensä tulee toteutua myös haastavissa digiympäristöissä. Jokaisella lapsella on myös kiistämätön oikeus parhaaseen mahdolliseen terveydentilaan, jolloin hyvinvointia tukeva digiosaaminen on oikeuksien toteutumisen kannalta keskeistä.
26%
37 %
71 %
50%
Luvut ovat peräisin selvityksistä: Lapset laitteilla (Pelastakaa Lapset 2022) & Kouluterveyskysely (THL 2021).
Mistä digitaalinen hyvinvointi koostuu?
Digitaaliset ympäristöt tarjoavat mahdollisuuden sosiaalisten suhteiden ylläpitoon ja luomiseen sekä mielekkääseen tekemiseen kuten pelaamiseen ja uuden oppimiseen. Joskus kuitenkin laitteiden käyttö voi olla liiallista tai muilla tavoin haitata lapsen hyvinvointia.
Pienten lasten laitteilla viettämää aikaa on tärkeä rajata, jotta laitteiden käyttö ei haittaa lapsen kehitystä. Vuosien ja taitojen karttuessa ei lapsen ruuduilla viettämä aika kuitenkaan yksinään kerro laitteiden käytön mahdollisista hyvinvointivaikutuksista.
Tärkeämpää on tutkailla lapsen arkea kokonaisuudessaan ja pohtia: syökö, nukkuuko ja liikkuuko lapsi tarpeeksi, viettääkö hän aikaa toisten kanssa myös ruutujen ulkopuolella, hoitaako hän velvollisuutensa, vaikuttaako hän hyvinvoivalta sekä mitä hän itse asiassa tekee digilaitteilla ollessaan.
Jos aikuisesta tuntuu, että lapsen digilaitteiden käyttö vie liikaa aikaa muilta tärkeiltä asioita tai lapsi on laitteilla vietetyn ajan jälkeen ärtyisä tai huonovointinen, tulee niiden käyttöä rajoittaa. Pelkän rajoittamisen sijaan on kuitenkin tärkeä myös auttaa lasta tarkastelemaan omia laitteiden käytön tapojaan sekä niiden vaikutuksia mielialaan ja terveydentilaan. Sitä kautta lapsen omat itsesäätelytaidot vahvistuvat.
Lapsi tarvitsee iästä riippuen 8-11 tuntia unta yössä. Digilaitteiden liiallinen tai vääräaikainen käyttö voi lyhentää ja huonontaa unta. Toisaalta on myös olemassa sovelluksia, jotka auttavat huolehtimaan riittävästä levosta tai rentoutumisesta.
Lapsi tarvitsee iästä riippuen vähintään yhdestä kahteen tuntia liikuntaa päivässä, mielellään enemmänkin. Runsas digilaitteilla vietetty aika saattaa olla pois fyysisistä aktiviteeteista. Toisaalta on olemassa suuri joukko digitaalisia ratkaisuja, jotka kannustavat lasta tai nuorta liikkumaan tai mahdollistavat fyysisen aktiivisuuden seuraamisen.
Monipuolinen ja terveellinen ruokavalio on hyvinvoivan arjen perusta. Digilaitteiden äärelle pitkäksi aikaa uppoutunut nuori voi kuitenkin unohtaa syömisen. Näläntunnetta tulee silloin helposti tyydytettyä epäterveellisillä välipaloilla. Netistä voi toisaalta löytää tärkeää tietoa ja tukea sekä saada hyviä ideoita terveellisen ruokavalion ylläpitämiseen.
Lapsi tarvitsee merkityksellisiä ihmissuhteita voidakseen hyvin. Etenkin pienten lasten sosioemotionaalinen kehitys edellyttää lisäksi kasvokkaista vuorovaikutusta. Joka kymmenes lapsi kertoo kuitenkin kokevansa yksinäisyyttä. Verkko on monelle lapselle tärkeä paikka ylläpitää ja löytää uusia mielekkäitä ystävyyssuhteita.
Harrastukset auttavat rentoutumaan ja vähentävät stressiä. Itsensä toteuttaminen on yksi ihmisen perustarpeista. Myös tässä digitaalisuus voi tarjota lukemattomia mahdollisuuksia, mutta myös varastaa aikaa muulta hyvinvointia edistävältä tekemiseltä.
Lasten digitaalisen arjen turvallisuuden haasteet
Lapsella on oikeus turvallisuuteen myös digitaalisissa ympäristöissä. Aikuisten tulee huolehtia, että lapsella on ikätasoon sopivasti tietoa ja ymmärrystä digitaalisten ympäristöjen riskeistä sekä taidot toimia niissä turvallisesti, myös toisten turvallisuudesta huolehtien. Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä tärkeämpää on, että digilaitteita käytetään aina yhdessä aikuisen kanssa. Lapsen paras turva digitaalisessa arjessa on turvallinen ja luotettava aikuinen.
Vaikka digitaaliset palvelut tuovat lasten elämään paljon positiivisia asioita, liittyy niihin myös selkeitä riskejä. Kun lapsi kasvaa, hän alkaa todennäköisesti viettää digitaalisissa ympäristöissä aikaa enemmän, monipuolisemmin ja itsenäisemmin. Sen myötä lisääntyvät myös riskit.
Lasten turvallisuutta digitaalisessa arjessa haastavat haitalliset sisällöt, yhteydenotot ja yhteisöt sekä lapsen oma haitallinen toiminta.
Lapsi voi kohdata verkossa erilaisia haitallisia sisältöjä, jotka voivat olla luonteeltaan aggressiivisia, poliittisia, seksuaalisia, itsetuhoisuuteen rohkaisevia tai lapselle pelottavia tai ahdistavia.
Esimerkkejä haitallisista sisällöistä ovat vihapuhe, seksuaalinen tai väkivaltainen sisältö, mis- ja disinformaatio, kehonkuvaan kielteisesti vaikuttava sisältö sekä kriisiuutisointi.
Haitallisten sisältöjen vaikutukset lapseen riippuvat esimerkiksi lapsen iästä ja kehitystasosta, herkkyydestä ja temperamentista sekä siitä, pääseekö lapsi keskustelemaan kokemuksistaan turvallisen aikuisen kanssa.
Aikuisen tehtävä on huolehtia, ettei lapsi pääse käsiksi ikänsä puolesta sopimattomiin sisältöihin. Todennäköisesti lapsi kuitenkin joskus kohtaa tällaisia. Aikuisen tulee syyllistämättä auttaa lasta heränneiden tunteiden käsittelemisessä sekä ohjata lapsi sopivampien sisältöjen pariin.
Digitaaliset palvelut perustuvat usein vuorovaikutukselle käyttäjien välillä. Niitä käyttävä lapsi voi saada viestejä ja yhteydenottoja, joilla on haitallisia tarkoitusperiä.
Tutut tai tuntemattomat voivat kiusata, häiritä tai vainota lasta. Häneltä voidaan kalastella salasanoja, joiden avulla lapsen käyttämien palveluiden tilit voidaan kaapata sekä tämän identiteetti varastaa. Lasta voidaan myös houkutella seksuaalisiin tarkoituksiin.
Aikuisen tehtävä on olla perillä, keiden kanssa lapsi palveluissa viettää aikaa ja tarvittaessa puuttua peliin. Paras keino tukea lapsen turvallisuutta on ylläpitää avointa, luottamuksellista ja rakentavaa keskusteluyhteyttä. Tällöin lapsi haluaa ja uskaltaa kertoa avoimesti saamistaan yhteydenotoista.
Digitaalisissa palveluissa toimii ryhmiä ja löyhiä ryhmittymiä, joista kaikki eivät ole positiivisia ja hyvää tarkoittavia.
Sosiaalisessa mediassa ja erilaisilla keskustelufoorumeilla toimii monenlaisia viharyhmiä sekä radikalisoituneita ryhmiä. Näiden jäsenet voivat myös aktiivisesti houkutella lapsia ryhmien pariin.
Sosiaalisesta mediasta löytyy myös erilaisia itsetuhoisuuteen, oman kehon vahingoittamiseen ja äärimmäiseen laihduttamiseen keskittyviä yhteisöjä.
Aikuisen tehtävä on olla perillä, keiden kanssa lapsi palveluissa viettää aikaa ja tarvittaessa puuttua peliin. Tärkein keino tukea lapsen turvallisuutta on ylläpitää avointa, luottamuksellista ja rakentavaa keskusteluyhteyttä sekä varmistaa, että lapsella on elämässään positiivisia, merkityksellisiä ja turvallisia ihmissuhteita.
Lapsi saattaa myös omalla toiminnallaan vaarantaa omaa tai jonkun toisen turvallisuutta digitaalisissa palveluissa toimiessaan.
Lapsi voi itse levittää henkilökohtaisia tietoja, kuten kotiosoitteen, terveyteen liittyviä tietoja tai yksityisiä tai arkaluonteisia kuvia. Tiedot voivat lähteä leviämään ja joku voi käyttää niitä hyväkseen pahoihin tarkoituksiin.
Lapsi voi myös itse kiusata, häiritä tai levittää väärää tietoa joko tahallisesti tai ymmärtämättömyyttään.
Aikuisen tehtävä on opettaa lapselle digitaalisissa ympäristöissä toimimisen pelisääntöjä. Jos lapsi on toiminut itselle tai toiselle haitallisella tavalla, ei häntä pidä syyllistää. Lapsi tulee ohjata kohti oikeita toimintatapoja ja yhdessä keksiä keino, jolla tilanne voidaan korjata.
Digitaalisen hyvinvoinnin ja turvallisuuden taidot
Lasten digitaalisen hyvinvoinnin ja turvallisuuden taidot koostuvat moniulotteisesta tietojen ja taitojen kentästä. Aikuisten tulee tukea näiden taitojen kehittymistä lapsen ikätaso, mielenkiinto ja digilaitteiden käyttötottumukset huomioiden.
Yksi tapa tarkastella digiosaamisen työkalupakkia on jakamalla se neljään peruspalikkaan: tasapainoiseen digiarkeen, osallisuuteen ja vuorovaikutukseen, turvallisuuteen sekä kriittiseen medialukutaitoon.
Lasten hyvinvoiva digiarki koostuu perusasioista, kuten riittävästä unesta. Tasapainoa digilaitteiden äärellä tukee muun muassa omien ja perheen toimintatapojen tarkastelu ja itsesäätelytaitojen kehittyminen.
Digitaalisten laitteiden ja mediasisältöjen parissa voi herätä erilaisia negatiivisia tunteita ja kokemuksia. Lapsen hyvinvoivaan digiarkeen kuuluu kyky tunnistaa ja käsitellä tunteita ja hankalia tilanteita.
Digitaalisiin ympäristöihin kuuluu olennaisesti osallisuus ja vuorovaikutus. Digiympäristöt, kuten some ja pelit voivat tarjota lapselle tärkeitä mahdollisuuksia osallisuuden kokemuksille.
Lasta tulee tukea hyödyntämään nettiä tavalla, joka tuo tälle mielekkyyttä ja merkityksellisyyttä. Netissä vastuullisesti toimiminen vaatii lapselta kykyä omaksua ja noudattaa yhteisiä pelisääntöjä. Tähän kuuluu kyky ymmärtää nettiä ympäristönä, tiedostaa oman toiminnan seurauksia, toimia muita kunnioittavasti ja säädellä omaa käytöstään.
Lapsen turvallisuuden varmistaminen digiympäristöissä on lapsen oikeuksien kannalta keskeisessä asemassa. Lasten on yhä helpompaa jakaa tietoja nettiin ja someen. Tämä tarjoaa paljon uusia hienoja mahdollisuuksia esimerkiksi kaverisuhteille, itsensä toteuttamiselle sekä omien mielipiteiden ilmaisulle.
Samanaikaisesti lasta tulee tukea suojelemaan omia tietojaan ja kunnioittamaan muiden yksityisyyttä. Lapsi voi kohdata netissä turvallisuutta ja hyvinvointia vaarantavia asioita. Lapsella on oikeus oppia tunnistamaan netissä olevien vaaratilanteiden tunnusmerkkejä sekä tietää, miten tällaisissa tilanteissa tulee toimia.
Kriittinen medialukutaito sisältää digitaalisissa kanavissa leviävän mis- ja disinformaation tunnistamisen lisäksi oman digitaalisen jalanjäljen tiedostamisen. Digitaaliseksi jalanjäljeksi kutsutaan sitä tietojälkeä, joka henkilöstä jää internetiin. Lapsen on tärkeää tiedostaa, miten eri alustat keräävät tietoa käyttäjistä.
Lasta tulee tukea ottamaan selvää, mitä tietoja hänestä kerätään ja miten tiedonkeruuseen voi itse vaikuttaa. Väärä tieto voi levitä hyvin nopeasti netin välityksellä, kuten sosiaalisessa mediassa. Lapsella tulee olla keinoja arvioida kohtaamaansa tietoa kriittisesti ja pyytää tarvittaessa aikuiselta apua tiedon arviointiin.
Kysy lisää asiantuntijoiltamme
Lauri Sundberg
Tiimivastaava, digitaalinen hyvinvointi ja turvallisuus
- +358 50 442 1041
- lauri.sundberg@pelastakaalapset.fi
- Koskelantie 38, 00610 Helsinki
Marjaana Hulkko
Suunnittelija, digitaalinen hyvinvointi ja turvallisuus
- +358 50 575 2701
- marjaana.hulkko@pelastakaalapset.fi
- Koskelantie 38, 00610 Helsinki