Palautteen kysyminen
Lapsen kanssa työskentelyn merkittävä osa on palautteen kysyminen ja toiminnan arviointi yhdessä lapsen kanssa. Jos emme kysy lapselta palautetta, emme voi tietää, miten onnistumme. Puhuttiinko asioista, joista oli tärkeä puhua? Toimittiinko tavalla, joka tuntui hyvältä? Tapahtuiko jotain, mikä tuntui kurjalta? Autetaanko lasta oikeilla tavoilla? Lasten antaman palautteen tulee olla osa palveluiden jatkuvaa kehittämistä ja arviointia.
Kun kysymme palautetta, on se myös aidosti huomioitava toiminnassa. Lapselle tulee tarjota systemaattisen palautteenkeruun rinnalla spontaaneja mahdollisuuksia ilmaista näkemyksiä prosessin aikana ja jälkeen. Näin lapset pystyvät vaikuttamaan siihen, millaiseksi toiminta muotoutuu.
- Varmista, että lapsi ymmärtää, mistä asiasta hänen palautettaan toivotaan.
- Valitkaa yhdessä lapselle sopiva tapa antaa palautetta. Lasten kanssa toiminnalliset, kuvalliset ja leikilliset tavat ovat usein mielekkäitä.
- Pohdi, missä tilanteessa lapsen on helpointa antaa palautetta. Lapselle voi olla vaikeaa sanoa oma mielipide ryhmässä tai suoraan aikuiselle. Lapsi saattaa vastata herkästi aikuisen tai ryhmän toivomalla tavalla.
- Havainnoi lapsen toimintaa ja aloitteita. Lapset kertovat usein toiminnallaan, mikä heistä on mukavaa tai mihin he eivät halua osallistua. Havainnoimalla voi saada tietoa, miten lapsi kokee toiminnan tai miten lapsi haluaisi toimia. Muista varmistaa lapselta, että tulkinta on oikea.
- Huomioi lapsen vireystila. Jousta palautteen kysymisen tavassa ja ajankohdassa lapsen voimavarat huomioiden.
- Varmista, että lapsen palaute kohdistuu kysyttyyn asiaan.
- Arvosta lapsen palautetta. Osoita käytännössä, että palaute on otettu vastaan.
- Käsittele lapsen palautetta yhdessä hänen kanssaan.
- Säilytä palautteissa lapsen ilmaukset. Muuten ne helposti muuntavat muotoaan ja menettävät merkitystään.
- Huomioi palaute, kun kehität työtäsi tai omia toimintatapojasi.
- Kokoa lasten palautteet yhteen. Näin niitä voidaan huomioida laajemmin toiminnan kehittämisessä, rakenteissa sekä johtamisessa.
- Osoita käytännössä, että palaute on huomioitu. Jos tapaat lasta toistuvasti, voit pienillä asioilla osoittaa, että palaute on huomioitu. Toista esimerkiksi seuraavassa kohtaamisessa tehtäviä, jotka ovat tuntuneet lapsesta mukavilta. Jos palaute on abstraktimpi, kuten minulla ei ole turvallinen olo, vaatii se usein sen, että yhdessä löydetään tähän johtaneet syyt.
- Muista työskentelyn aikana antaa myös lapselle palautetta.
”Muistatko miten paljon sinua jännitti tulla tänne ensimmäisellä kerralla? Olit kyllä todella rohkea!”
”Sinuun on ollut ilo tutustua! Olen oppinut paljon uusia asioita.”
”Olen tapaamisten aikana huomannut, että sinä olet todella innokas ja taitava piirtäjä!”
”Sinä olet uskaltanut kurkistaa kipeisiinkin kokemuksiin. Se ei ole helppoa!”