Vanhempi naisoletettu puhaltaa saippuakuplia pienen lapsen kanssa

Dialoginen kohtaaminen ja lapsen oikeudet

Kaipaatko tietoa siitä, miten lapsen oikeudet ja hyvinvointi toteutuvat lasten elämässä?

Jokaisella lapsia kohtaavalla aikuisella on mahdollisuus tutustua lasten kokemuksiin. Dialogisuus on väylä lapsen kokemuksen äärelle. Se on taito, jota täytyy harjoitella. Aloita harjoittelu heti tämän sivun materiaalien avulla!

Lue, mistä on kyse

Tutustu, mihin sivuston materiaalit ja opit pohjautuvat sekä kenen kanssa ne sopivat parhaiten käytettäviksi.

Tutustu täällä

Tutustu periaatteisiin

Pysähdy dialogisuuden pääperiaatteiden äärelle. Löydä käytännöllisiä neuvoja dialogisuuden lisäämiseksi lapsen kanssa vuorovaikutuksessa.

Lue lisää periaatteista

Reflektoi ja oivalla

Tarkastele omaa ja työyhteisösi työotettasi ja vahvista dialogisia toimintatapoja työkirjan avulla. 

Työkirja

Kokeile ja opi lasten kanssa

Materiaalien avulla saat vinkkejä ja neuvoja, miten lapsen oikeuksia voi käsitellä lapsen kanssa leikillisesti. Sisältää lapsen oikeuksien mittarin ja kortit sekä kymmeniä toiminnallisia tehtäviä.

Tutustu materiaaleihin

Mistä on kyse?

Dialoginen kohtaaminen ja lapsen oikeudet-kokonaisuus

Dialoginen kohtaaminen ja lapsen oikeudet -kokonaisuus tarjoaa lapsia kohtaaville aikuisille tehtäviä, oivalluksia ja materiaaleja lasten kanssa käytäviin keskusteluihin. Erityiskärkenä on lapsen oikeuksiin liittyvät keskustelut, joskin näemme niiden liittyvän hyvin laajasti lasten koko elämään ja hyvinvointiin. Kyseessä on toimintatapa, joka painottuu pieniin dialogisiin hetkiin lasten kanssa. Se ei ole strukturoitu, vaan tarkoitus on, että se elää joustavasti, lapsilähtöisesti ja tilannekohtaisesti.

Miksi toimisit dialogisesti?

Pienten ja haavoittavassa asemassa olevien lasten ääni ei kuulu riittävästi yhteiskunnassamme.

Ammattilaiset ovat kertoneet, että erityisesti pieniltä ja haavoittavassa asemassa olevilta lapsilta on vaikea kuulla kokemuksia lapsen oikeuksien ja hyvinvoinnin toteutumisesta. Pienetkin lapset osaavat kertoa kokemuksistaan ja usein haasteena on se, osaammeko ammattilaisina kuunnella tai ymmärtää meille kerrottua. Leikillisyys ja havainnointi nousevat tärkeään rooliin. Lapsella on oikeus kuulla lapsen oikeuksista ymmärrettävästi ja samalla kertoa omalla tavallaan siitä, toteutuvatko ne hänen elämässään. Tämä vaatii meiltä aikuisilta herkkiä korvia, leikillistä mieltä ja ymmärrettäviä sanoja.

Miksi kohtaisit lapsen dialogisesti?

Jotta,

  • helpotat työtäsi
  • ymmärrät paremmin lapsen kokemusta ja käytöstä
  • tarjoat lapselle kokemuksia nähdyksi ja kuulluksi tulemisesta
  • lisäät lapsen hyvinvointia ja lapsen oikeuksien toteutumista sekä tarjoat mahdollisuuksia kertoa elämän epäkohdista
  • tiedät paremmin, mitkä asiat kaipaavat muutosta lapsen elämässä
  • vahvistat lasten osallisuuden kokemusta

Lue lisää kehittämästämme materiaalista:

Dialoginen kohtaaminen ja lapsen oikeudet -kokonaisuus on kehitetty Lapsilta opittua-hankkeessa vuosina 2022-2024. Tapasimme 64 iältään 0-12 vuotiasta haavoittavassa asemassa olevaa lasta. Haavoittuvuutta loivat vähemmistöön kuuluminen, haavoittava elämäntilanne tai erilaiset toimintarajoitteet.  Lasten kanssa kokeiltiin ja kehitettiin erilaisia tapoja olla dialogissa lapsen oikeuksien teemasta. Ilman näitä kokeiluita se tärkein olisi jäänyt puuttumaan: lasten näkökulma. Kehittämiskumppaneina toimivat Pesäpuu ry, SOS-lapsikylä sekä Kasper ry. 

 

Dialoginen kohtaaminen ja lapsen oikeudet- kokonaisuus on tarkoitettu lapsia kohtaaville aikuisille. Erityisesti malli toimii asiakastyötä tekeville, joiden tehtävänä on tukea lapsen oikeuksien toteutumista ja lapsen hyvinvointia. Oman dialogisen työotteen tarkastelusta on hyötyä kenelle tahansa!

Sivuston työkalut soveltuvat erityisen hyvin käytettäväksi pienten (0-12-vuotiaiden) ja esimerkiksi lasten kanssa, jotka eivät kommunikoi puheella.

Dialogisuuden taidot ovat tärkeitä myös nuoria kohdatessa, joten sivuston materiaaleja ja periaatteita kannattaa soveltaa myös vanhempien lasten kanssa.

Tutustu dialogimallin periaatteisiin

Lapsen hyvä elämä tarkoittaa lapsen oikeuksien toteutumista

Kun lapsen kanssa käy dialogisesti läpi hänen kokemuksiaan hyvästä arjesta, saa käsitystä siitä, mikä lapselle on hänen hyvinvointinsa kannalta olennaista sekä miten lapsen oikeudet toteutuvat tai eivät toteudu lapsen arjessa. Lapsen oikeuksia voi näin käsitellä lapselle tuttujen käsitteiden kautta ja samalla aikuinen saa tärkeää tietoa siitä, mitä lapselle kuuluu. 

Lapsen oikeuksista keskusteleminen ei vaadi lapsen oikeuksien ulkoa osaamista tai tarkoita niiden opettamista. Tavoitteena on nostaa esiin ne arkiset dialogiset kohtaamiset lasten kanssa, joissa puhutaan lapsen kokemuksista ja hyvästä elämästä.

Kun lapsi kertoo, että vanhempi laittaa hänelle aamuisin puuroa, kertoo hän huolehtivasta vanhemmasta ja terveellisestä ruoasta, joihin hänellä on oikeus. Riittää siis, että puhut lapsen arjesta, hänelle tärkeistä asioista ja kuuntelet. Samalla voit kertoa, mitkä asiat ovat hänen oikeuksiaan ja missä asioissa voit auttaa, että ne toteutuisivat vielä paremmin.

Mitä dialogisuus on?

Dialoginen keskustelu ei ole mikä tahansa keskustelu lapsen kanssa, vaan tiettyjen periaatteiden on toteuduttava. On tärkeä muistaa, että dialogiset hetket saattavat olla lyhyitä ja silti merkityksellisiä.

Dialogisuus? Mitä se on?

  • Kuunnellaan, jaetaan ja ja opitaan turvallisessa ympäristössä
  • Kunnioittava ja luotettava kohtaaminen
  • Ymmärretään yhdessä omista lähtökohdista
  • Tasavertaisuus osallistujien kesken
  • Edellytyksenä kuulluksi tulemisen kokemus
  • Tiedostetaan olemassa olevat valtasuhteet

Dialogilupaus

Tulosta työhuoneesi seinälle lupaus, jonka avulla ilmaiset, että aiot aidosti kuunnella lasta. Voit kertoa lapselle ennen tapaamista periaatteet ja että pyrit toteuttamaan näitä. Voit myös kysyä lapselta, onko hänellä vielä jotain toiveita näiden lupausten lisäksi. Dialogisuus näyttäytyy lapselle nimenomaan aikuisten tekojen ja sanojen kautta.

Dialogilupauksessa lupaat aikuisena seuraavat asiat lapselle: Aikuisten pitää kuunnella lapsia! Siksi lupaan, että: tutustun sinuun, olen kiinnostunut kertomastasi, kuuntelen sinua, olen kiltti, annan sinun kertoa, mitä haluat, kerron, mitä tapahtuu, kehun sinua, opin, nauran kanssasi ja hymyilen.

Mitä kaikkea dialogisuus voi olla pienten lasten kanssa?

Puhe ja sen kuuntelu ovat dialogissa tärkeitä peruspilareita. Kuitenkin pienet tai puhumattomat lapset osaavat olla dialogissa taitavasti ilman sanoja. Ammattilaisten on tärkeä arvostaa sanatonta viestintää ja ottaa havainnointi osaksi työotetta.

Lapsi tuo lelun aikuiselle ja katsoo silmiin. Hän hymyilee. Aikuinen hymyilee takaisin ja sanoo: "Onpa hieno nalle. Mikä nallen nimi on?". Lapsi puhuu omaa kieltään ja aikuinen nyökyttelee ja hymyilee. Lapsi innostuu ja kiljuu riemusta, jonka jälkeen istuu aikuisen syliin.
Dialoginen kohtaaminen 1-vuotiaan kanssa ilman sanoja

Dialogisuus pienten lasten kanssa voi olla paljon muuta kuin puhetta. Se voi olla osoittamista, eleitä, kosketusta, omaa puhetta, ääntelyä, naurua tai hiljaisuutta. Joskus se voi olla myös hymyä, syliin tulemista, näyttämistä, ilmeitä, nyökyttelyä, silmiin katsomista tai leikkiä.

Dialogisuutta edistävät käytännöt

Dialogisuutta voi ammattilaisen teoilla joko vahvistaa tai estää. Tutustu käytännön tekoihin, joilla voit auttaa dialogin syntymistä.

Varmista, että toteutat näitä käytäntöjä kohtaamisessa:

  • Asetu samalle tasolle lapsen kanssa
  • Tutustu rauhassa ja kiinnostuen lapseen
  • Ohjaa tilannetta vain tarpeen mukaan
  • Kohtaa lapsi aidosti ja etene hänen tahdissaan
  • Kuuntele ja anna lapselle mahdollisuus ja aikaa kertoa
  • Muista yhteinen leikki ja toiminnallisuus
  • Ole oma itsesi ja hyväksy oma tietämättömyytesi lapsen kokemuksesta
  • Ole joustava ja valmis muuttamaan omia käsityksiäsi ja suunnitelmaasi

Dialogisuuden esteet

Kaikki lapsia kohtaavat ammattilaiset kohtaavat tilanteita, joissa tavoitteena olisi dialoginen kohtaaminen, mutta siinä ei syystä tai toisesta onnistuta. Tutustu lapsen näkökulmasta yleisimpiin dialogisuutta estäviin tilanteisiin. Niiden tunnistaminen on jo tärkeä askel dialogisuuden vahvistumiseen!

Dialogisuuden puuttuessa lapsi saattaa ajatella näin:

  • En ehdi kertoa mitään, jos on kauhea kiire.
  • Se harmittaa, jos ne luulee, et mul ei oo mitään ajatuksii, kun en sano mitään.
  • Se ei oo kiva, jos aikuinen suuttuu tai stressaa, jos kaikki ei mee ihan niinku sen mielestä piti mennä.
  • Tuntuu, et kun aikuinen vaan puhuu ja puhuu, niin en voi sanoo mitään.
  • Se kysyy multa kysymyksiä ja mä mietin, et vastaankohan mä varmasti oikein.
  • En tykkää siitä, jos musta luullaan jotain, vakka ne ei edes tunne mua vielä.
  • Välillä tuntuu, etä aikuinen tietää kaiken paremmin, vaikka ei se voi tietää, miltä musta tuntuu. Kysyis vaan multa!
  • Välillä tuntuu, että mun jutut ei kiinnosta niitä, kun ne aina keskeyttää mut.

Jos olet kiinnostunut lukemaan teoreettisemman esseen vuorovaikutuksen haasteista, niin lue se täältä: ”HÄH?”
“Ihmettelyä lapsilta kysymisen ja vastaamisen äärellä”

Reflektoi ja oivalla

Työkirja dialogisuuden tarkasteluun

Lataa ja tulosta maksuton työkirjan oman työotteesi tarkasteluun ja kehittämiseen. Dialogisuus on taito, jota täytyy harjoitella, siksi työkirja sisältää tehtäviä dialogisuuden vahvistamiseen. Työkirjassa on myös työyhteisölle sopivia teemoja ja harjoituksia.

Kokeile ja opi lasten kanssa

Kuvassa lapsen oikeuksien mittarimato-peli

Lapsen oikeuksien mittarimato

Lapsen oikeuksien mittarin avulla voit pelillisesti selvittää, miten lapsen oikeudet toteutuvat lapsen elämässä. Samalla lapsi saa tietoa omista oikeuksistaan. Mittari auttaa huomaamaan mahdolliset epäkohdat lapsen oikeuksissa ja pohtimaan yhdessä lapsen kanssa, miten näiden oikeuksien toteutumista voisi parantaa. Lataa pelilauta ja ohjeet (PDF), tulosta ne ja aloita mittarimadon seikkailut yhdessä lapsen kanssa!

Kuvassa esimerkkejä lapsen oikeuksien korteista

Lapsen oikeuksien kortit

Maksuttomat ja tulostettavat lapsen oikeuksien kortit auttavat ammattilaista ja lasta keskustelemaan lapsen oikeuksista. Korttien kääntöpuolella on esimerkkikysymyksiä, joita voi kysyä kyseiseen oikeuteen liittyen. Kortit toimivat hyvin inspiroijana lapsen elämään liittyvien asioiden keskusteluissa.

Täältä voit tulostaa samat kortit saavutettavammilla Papunetin kuvituksilla.

Kuvassa on lapsen oikeuksien arviointilista osittain täytettynä ja kynä

Lapsen oikeuksien arviointilista

Arviointilistan avulla voit arvioida lapsen oikeuksien toteutumista lapsen elämässä.  Lista toimii erityisen hyvin pienten ja puhumattomien lasten oikeuksien arviointiin sekä esimerkiksi yhteistyöskentelyyn vanhemman kanssa. Listaa voi käyttää sellaisenaan tai havainnoinnin työkaluna. 

Kuvassa havainnointityökalu ja kynä

Lapsen oikeuksien havainnointityökalu

Havainnointityökalulla voit tarkastella pienten tai puhumattomien lasten oikeuksien toteutumista kohtaamisessa.

Kuvassa esimerkkejä leikkipankin leikkiohjeista

Lapsen oikeuksien leikkipankki

Leikkipankista löydät 0-12-vuotiaiden lasten kanssa testattuja leikkejä ja toiminnallisia tehtäviä, joiden avulla käsitellä lapsen oikeuksiin liittyviä teemoja. Leikillisyys on väylä lapsen kokemuksen äärelle, joten pysähdy oppimaan lapselta toiminnallisen kohtaamisen äärellä.

Lue lisää dialogisuudesta

Tutustu lapsen oikeuksiin