Varautuminen auttaa pitämään lapsiperheen arjen pyörät pyörimässä, vaikka häiriötilanne yllättäisi. Lapset voi ottaa mukaan kodin varautumiseen opettamalla varautumistaitoja leikin kautta tai juttelemalla aiheesta arkisten esimerkkien avulla. Tavoitteena on lisätä varmuutta siitä, että perhe pystyy selviytymään yhdessä kaikista haasteista.
Varautumisohjeet on tehty tarkoituksella mahdollisimman yleisiksi, sillä varautuminen koskee kaikkia kotitalouksia. Siksi ohjeita pitää soveltaa aina oman tilanteen mukaan. Lapsiperheiden varautumiseen liittyvät tarpeet vaihtelevat perheen koon, lasten iän ja asuinympäristön mukaan.
Varautumistaitoja voi harjoitella leikin kautta
Varautuminen lähtee aina perheen aikuisista, eikä lapsella ole vastuuta tiedon tai tarvikkeiden hankkimisesta. Lapsen kanssa voi kuitenkin harjoitella varautumistaitoja, jotta lapselle tulee tunne, että hän osaa ja tietää, miten toimia eri tilanteissa.
Varautumiseen voi tutustua leikin kautta, esimerkiksi rakentamalla vilttimajan keskelle olohuonetta, seikkailemalla taskulampun valossa pimeässä huoneessa tai kokkaamalla ulkona ruokaa retkikeittimellä. On myös hyvä miettiä yhteistä tekemistä sähkökatkon varalle, sillä silloin digilaitteet eivät pidä seuraa perheenjäsenille.
Lapsen kanssa kannattaa käydä läpi, mistä eri varautumiseen liittyvät tavarat, kuten taskulamppu tai ensiaputarvikkeet, löytyvät. Lisäksi perhe voi yhdessä harjoitella turvallisuustaitoja, kuten hätänumeroon soittamista tai kodin poistumisreittien käyttämistä.
Varautuminen vähentää pelkoa
Some ja media tuuttaavat taukoamatta uutisia erilaisista kriiseistä. Se, että lasten kanssa puhuu häiriötilanteista, ei tee niistä yhtään todennäköisempiä. Sen sijaan puhuminen voi vähentää aiheeseen liittyvää pelkoa.
Varautuminen liittyy moniin arkipäiväisiin asioihin. Lapselle voi havainnollistaa varautumista esimerkiksi kertomalla, että kaivinkone voi vahingossa osua vesiputkeen, jolloin hanasta ei hetkellisesti tule vettä. Siksi kotoa on hyvä löytyä vettä pulloissa tai kanistereissa.
Teini-ikäisiä voi puolestaan kiinnostaa, että sähkökatkon aikana netti ei välttämättä pelitä eikä puhelinta voi ladata ilman varavirtalähdettä. Perheen aikuiset tuntevat lapsensa parhaiten ja osaavat arvioida, miten varautumisesta kannattaa puhua lapsen ikätason mukaisesti.
Lapsiperheille ei ole yhtä oikeaa tapaa varautua
Jokainen lapsiperhe on erilainen, ja varautumiseen vaikuttaa esimerkiksi se, kuinka monta henkilöä perheeseen kuuluu, minkä ikäisiä lapset ovat ja asutaanko kaupungissa vai maalla. Mitä enemmän henkilöitä perheessä on, sitä enemmän tarvitaan ruokaa ja vettä. Kotivaraksi kannattaa valita tuttua ruokaa, jota lapsi ja muu perhe tavallisestikin syö.
Monissa lapsiperheissä hygieniatarvikkeet, kuten kosteuspyyhkeet, kuuluvat vakiovarusteluun. Lisäksi perheen pienimmille on hyvä varata vaippoja ja äidinmaidonkorviketta, jotta ne eivät pääse loppumaan.
Varautumiseen vaikuttaa myös perhemuoto. Jos lapsi asuu kahdessa kodissa, kannattaa vanhempien sopia etukäteen, miten toimintaan, jos toiseen ei saa yhteyttä.
Arjen rutiinit rauhoittavat häiriötilanteissa
Jos häiriötilanne yllättää, on tärkeää yrittää jatkaa arkea niin normaalina kuin mahdollista ja pitää kiinni tutuista rutiineista. Lasta voi suojella liialta tietotulvalta, ja myös vanhemman kannattaa seurata vain luotettavia tietolähteitä.
Aikuisen on pyrittävä pysymään rauhallisena, olemaan lapselle tai nuorelle läsnä ja kuuntelemaan. Kun varautumista on mietitty etukäteen, lapselle on helppo kertoa, ettei meillä ole mitään hätää.
Essi Kulju, varautumisen asiantuntija, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö
Mikael Lehtinen, valmiussuunnittelija, Pelastakaa Lapset ry
