Maailmalla on parhaillaan käynnissä paljon kriisejä ja konflikteja, jotka herättävät huolta meissä kaikissa. Myös lapset voivat altistua tahtomattaan pelottaville sisällöille esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Pelastakaa Lasten nuorisopsykiatri Kirsi Kettunen kertoo, miten väkivaltakuvasto vaikuttaa lapsiin ja mitä aikuinen voi tehdä suojellakseen heitä.
Pahoinpitelyä, pornografiaa ja itsemurhapuheita.
Jollain tavalla ahdistavat sisällöt ovat jo kuudesluokkalaisista lähtien kaikkein yleisimpiä ikäviä asioita, joita lapset kohtaavat netissä. Pelastakaa Lasten Kuka haavoittuu verkossa -selvitystä varten tehdyssä kyselyssä puolet vastaajista oli törmännyt pelkoa, ahdistusta tai huolta tuottaviin sisältöihin viimeisen vuoden aikana.
Esimerkiksi väkivaltavideoita saattaa tulla sattumalta vastaan omassa kuvavirrassa, mutta lapset ja nuoret myös lähettelevät niitä toisilleen. Nuorisopsykiatri Kirsi Kettusen mukaan ikään kuuluu, että väkivaltakuvasto saattaa kiehtoa.
”On luonnollista, että erilaiset tunteet kiinnostavat. Kun tutustuu omaan aggressioonsa, kaikki siihen resonoiva vetää puoleensa. Oleellista on, miten sisällöt kohtaa ja miten aikuinen voi huolehtia, ettei lapsi jää yksin tunteidensa kanssa.”
Pelastaa Lasten selvityksen mukaan moni haitallista sisältöä nähnyt kertoi ahdistuneensa tilanteessa tai jopa viikko sen jälkeen. Se saattoi myös tulla uniin tai aiheuttaa unettomuutta.
Esimerkiksi raa’at sotaan liittyvät sisällöt voivat Kettusen mukaan aiheuttaa lapselle muun muassa ahdistusta, stressiä ja vatsa- tai pääkipuja. Lapsi ei välttämättä itse tunnista, mistä oireet johtuvat. Kettunen muistuttaa, että esimerkiksi väkivaltavideon näkeminen voi olla järkyttävä kokemus, joka ei unohdu.
Liika vatvominen voi ahdistaa
Jos lapsi kertoo nähneensä haitallista sisältöä, on Kettusen mukaan tärkeintä vakauttaa tilanne heti tapahtuneen jälkeen.
”Aikuisen täytyy sallia lapsen tunteet ja niistä puhuminen.”
Huolestuneelle lapselle voi sanoa, että esimerkiksi sodissa tapahtuu kamaliakin asioita, mutta me olemme turvassa ja että asia ei ole lasten vaan aikuisten vastuulla. Joillekin lapsille se voi riittää ja ajatukset vaihtuvat lennossa esimerkiksi läksyihin. Nopea paluu arkisiin asioihin onkin usein parempi vaihtoehto kuin pakottaa lapsi kertaamaan näkemänsä, jos lapsi ei sitä itse halua.
”Lapselle ei kannata tuputtaa tietoa, vaan olla valmiina, jos hän kysyy jotain, ja vastata rehellisesti lapsen ikätason mukaan.”
Jotkut lapset ja nuoret saattavat purkaa näkemäänsä esimerkiksi piirtäen. Piirustusten katseleminen yhdessä on Kettusen mukaan erinomainen tapa nostaa aihe keskusteluun. Lapsen ei myöskään tarvitse jäädä avuttomuuteen vaan yhdessä voi miettiä, millä keinoilla hädässä olevia voisi käytännöllisin tavoin auttaa. Lapsen kanssa voi vaikka suunnitella oman keräyksen tai kirjoittaa päättäjille kirjeen.
Lapsi haluaa, että aikuinen ottaa vastuuta digiturvallisuudesta
Lapset haluavat, että heillä on mahdollisuus jutella arjen digikokemuksista turvallisen aikuisen kanssa niin koulussa kuin kotona. Pelastakaa Lasten Tekoäly, lapset ja kasvattajien mielipiteet -selvityksessä vanhemmat pitivät koulua lähes yhtä tärkeänä digiturvallisuuden kehittäjänä kuin vanhempia ja huoltajia. Ymmärrys ja osaaminen digiturvallisuudesta on siis tärkeää kaikille aikuisille, jotka kohtaavat lapsia ja nuoria.
Niin lapset kuin aikuiset ovat huolissaan verkon haitallisista sisällöistä. Pelastaa Lasten Digital Citizenship -hankkeen tutkimuksessa selvisi, että lapset ja nuoret kaipaavat aikuisilta enemmän rajoituksia, tukea ja vastuuta. Lapset haluavat, että aikuiset, kuten vanhemmat ja opettajat, suojelevat heitä haitallisilta sisällöiltä ja pitävät huolta siitä, että lapset noudattavat esimerkiksi sovellusten ikärajoja.
Kuka haavoittuu verkossa -selvityksen mukaan haitallista materiaalia nähtiin erityisesti videoita katsellessa, peleissä ja Tiktokissa.
Kirsi Kettunen muistuttaa, että ikärajat on asetettu tarkoituksella. Lapselle voi olla hämmentävää, jos aikuinen ohittaa suositukset, jotka on asetettu hänen turvakseen.
”Itse jopa nostaisin ikärajoja”, hän sanoo.
Lapset toivovatkin, että aikuiset kertoisivat etukäteen digiturvallisuudesta. Kettusen mukaan lapselle ja nuorelle voi esimerkiksi sanoa, että verkossa voi tulla vastaan epämiellyttävää sisältöä. Sellaisessa tilanteessa voi aina tulla juttelemaan aikuiselle.
Lasten näkemät väkivaltaiset tai muuten ahdistavat sisällöt olivat myös yksi aikuisten suurimmista huolista, kun Pelastakaa Lapset kysyi kasvattajien mielipidettä lasten digitaalisesta turvallisuudesta. Joka kolmas aikuinen kertoi olevansa hyvin huolissaan niistä. Aikuisten vastauksissa painottuvat yleensä ylipäätään enemmän negatiiviset vaikutukset kuin lasten vastauksissa.
Kettunen kehottaa aikuisia kiinnittämään huomiota omaan verkkokäyttäytymiseen. Esimerkiksi jatkuva sotauutisten selailu voi hämmentää lasta, jolta sama on kielletty. Myös aikuinen voi tarvita ihmistä, jolle purkaa näkemäänsä, jotta hän jaksaa kohdata lapsen rauhallisesti.
”Jos on itse ahdistunut, on vaikea puhua lapsen kanssa. Aikuinenkaan ei saa jäädä yksin.”
Teksti: Ida Valpas
Kuva: Anna Autio
Taustatietoa
Viisi vinkkiä, kuinka puhua lapsille sodasta
Maailman murheet voivat askarruttaa ja painaa lasten mieltä. Lapset saattavat esittää paljon kysymyksiä mediassa näkyvistä sotauutisista.
Sota ei ole helppo keskustelunaihe lasten kanssa. Jos kaipaat ohjeita miten tukea lasta ja hänen hyvinvointiaan sotauutisten keskellä, lue vinkkimme.
