Vieraskynäkirjoituksessaan lasten oikeuksiin erikoistunut asiantuntija Maria Rytkönen tarkastelee, miten lainsäädäntöä tulisi kehittää sijaishuoltopaikastaan kadonneiden lasten oikeuksien turvaamiseksi.
Lapsiasiavaltuutetun toimisto julkaisi tammikuussa 2024 selvityksen lasten luvattomista poissaoloista lastensuojelulaitoksista. Selvityksestä käy ilmi, että sijaishuoltopaikoista poistutaan luvatta tai jätetään palaamatta sinne esimerkiksi kotilomien jälkeen tuhansia kertoja vuosittain. Viime vuosina luvattomien poissaolojen määrät ovat lisääntyneet ja kestot pidentyneet. Selvitys osoittaa, että merkittävä luvattomiin poissaoloihin motivoiva tekijä on lapsen sosiaaliset suhteet. Myös laitosolot ja tunnekokemukset, kuten vapauden tai jännityksen kaipuu, ovat yleisiä syitä karkaamiselle.
Luvattomat poissaolot vaarantavat lapsen turvallisuuden monella tapaa. Luvatta sijaishuoltopaikastaan poistuneiden lasten riski joutua hyväksikäytön tai rikosten uhriksi on suuri. Lisäksi osa lapsista syyllistyy itse rikoksiin tai vaarantaa hyvinvointinsa päihteiden käytöllä. Lapsi on siis karkumatkansa aikana erityisen haavoittuvaisessa asemassa.
Nykyinen lainsäädäntö ei tarjoa aina riittäviä keinoja lapsen palauttamiseksi
Luvattomasti laitoksesta poistuneen tai sinne sovitusti palaamatta jääneen lapsen kiinniottoon oikeuttavaa sääntelyä ei ole lastensuojelulaissa. Jos lapsi on karkumatkalla laitosalueen ulkopuolella, ei laitoksen henkilökunta voi ryhtyä lapsen kiinnipitämiseen, vaikka sillä estettäisiin luvattoman poissaolon jatkuminen. Nykyisen sääntelyn mukaan tilanne tulisi ratkaista keskustelemalla ja rauhoittelemalla lasta, ja saada näin lapsi suostumaan paluuseen. Aina lasta ei kuitenkaan saada palaamaan sijaishuoltopaikkaansa pelkästään keskustelun avulla.
Ensisijainen lapsen etsintä- ja palautusvastuu on lastensuojelulaitoksella. Lapsesta tulee ilmoittaa hätäkeskukseen, jos tilanteessa arvioidaan olevan konkreettinen ja akuutti karanneen lapsen tai muiden ihmisten henkeä tai terveyttä uhkaava vaara. Kun edellä mainitun vaaratilanteen kriteeristö ei täyty, on vaihtoehtona pyytää poliisilta virka-apua. Tämän tekee sijoittajahyvinvointialueen toimivaltainen viranomainen. Myöskään poliisilla ei ole toimivaltuuksia puuttua lapsen henkilökohtaiseen vapauteen pelkästään lapsen luvattoman poissaolon perusteella. Poliisin kiinniotto-oikeus lapsen palauttamiseksi perustuu etsintäkuulutukseen. Jos etsintäkuulutusta ei ole tehty, poliisi voi antaa virka-apua vain, jos sosiaalitointa estetään suorittamasta virkatehtäväänsä. Tämän toteaminen puolestaan edellyttää sosiaalitoimen edustajan läsnäoloa silloin, kun lapsi tavoitetaan karkumatkalla. Se voi osoittautua lähes mahdottomaksi, jos lapsi pyrkii pakoilemaan palautusta sijaishuoltopaikkaansa.
Lastensuojelulain uudistustyö on käynnissä
Luvatta sijaishuoltopaikastaan poistuneiden lasten palauttamistilanteiden haasteet on tunnistettu valtakunnallisella tasolla, ja sitä koskevan sääntelyn uudelleentarkastelu on käynnissä olevan lastensuojelulain uudistamishankkeen keskiössä. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi hiljattain lastensuojelulain valmisteluryhmän loppuraportin, jossa ehdotetaan sääntelyn täsmentämistä sekä kiinnipitämistä koskevan toimivallan laajentamista. Lisäksi säädettäisiin lapsen kiinniotosta ja sisällytettäisiin nykyistä tarkempi säännös poliisi virka-avusta lastensuojelulakiin.
Valmisteluryhmä arvioi, että laitoksen henkilökunnan kiinnipito-oikeutta ja siihen liittyvää voimankäytön mahdollisuutta laitoksen ulkopuolella ei tulisi laajentaa nykyisestä sääntelystä. Lasta kuitenkin olisi mahdollista ohjata kevyesti fyysisin ottein, ilman että ohjaukseen sisältyy pakottavaa voimankäyttöä. Loppuraportissa ehdotetaan lasten etsinnän ja sijaishuoltopaikkaansa palauttamisen tehostamiseksi perustettavan näihin tehtäviin erikoistuneita yksiköitä tai tiimejä. Lastensuojelulaissa säädettäisiin näiden viranomaistoimintana toimivien tiimien toimivaltuuksista: heillä olisi oikeus estää fyysisesti luvattoman poissaolon jatkaminen pitämällä lapsesta kiinni.
Loppuraportissa ehdotetut muutokset koskevat ensisijaisesti laitokseen sijoitettuja lapsia. Lain uudistamisen jatkovalmistelun yhteydessä on tarkoitus selvittää perhehoidon asemaa sääntelyssä. Lain uudistustyössä on tärkeää tarkastella luvattomiin poissaoloihin liittyviä haasteita kaikissa sijaishuollon muodoissa, jotta sijaishuollossa olevien lasten oikeudet toteutuvat yhdenvertaisesti.
Lapsella on oikeus välttämättömään huolenpitoon ja suojeluun
Ensi kädessä luvattomat poissaolot ja nykyisen sääntelyn puutteet vaarantavat sijaishuoltopaikasta karanneiden lasten perusoikeuksien toteutumisen. Vaikka kiinnipitämisellä puututaan jokaiselle perusoikeutena suojattuun henkilökohtaiseen koskemattomuuteen, sen tarkoituksena on tässä tapauksessa turvata lapsen oikeus välttämättömään huolenpitoon ja suojeluun. Oikeus huolenpitoon ja suojeluun on lapselle kuuluva perusoikeus, joka saa vahvaa institutionaalista tukea myös YK:n lapsen oikeuksien sopimuksesta.
Perustuslain 6 §:n 3 momentin mukaan lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä. Tasa-arvoisen kohtelun vaatimus sisältää viranomaisen velvollisuuden lapsen positiiviseen erityiskohteluun, jotta lapset olisivat tasa-arvoisessa asemassa aikuisten kanssa. Lapset tarvitsevat aikuisista poikkeavaa erityistä suojelua sekä huolenpitoa, ja tällä perusteella lapset voidaan asettaa tarvittaessa esimerkiksi turvallisuuden osalta parempaan asemaan kuin aikuiset.
Sääntelyyn ja käytäntöihin tarvitaan muutoksia
Lastensuojelulainsäädännön kokonaisuudistus on päätetty vaiheistaa. Ensimmäisessä vaiheessa syksyllä 2025 on tarkoitus antaa hallituksen esitys, jossa säädettäisiin keinoista puuttua lasten luvattomiin poissaoloihin lastensuojelulaitoksista. Toisen vaiheen hallituksen esitys annettaisiin vuonna 2026, jossa on tavoitteena selkeyttää sekä uudistaa lastensuojelulain rakenne ja sisältö kokonaisuutena, ottaen huomioon ensimmäisen vaiheen ehdotukset.
Pidän luvattomia poissaoloja koskevan sääntelyn uudistustyötä välttämättömänä. Lasten palautustilanteisiin tulee löytää lapsen edun mukaisia, käytännössä toimivia ratkaisuja. Kiinnipito-oikeudesta sijaishuoltopaikan ulkopuolella tulee säätää nimenomaisesti ja täsmällisesti laissa. Lapsella on oikeus huolenpitoon ja suojeluun myös silloin, kun hänet tavoitetaan karkumatkalta sijaishuoltopaikan ulkopuolella.
Valtakunnallisen lastensuojelun kehittämisyhteisö Pesäpuu ry:n Hatkassa -hanke on julkaissut toimenpide-ehdotuksia luvattomien poissaolojen vähentämiseksi. Toimenpide-ehdotukset kohdistuvat lainsäädäntöön, ohjaukseen, valvontaan ja tiedonhallintaan. Myös sijaishuoltopaikkojen omia käytäntöjä on tarpeen tarkastella, sillä toimintatavat voivat vaihdella merkittävästi eri yksiköiden välillä. Pesäpuu ry:n hankkeessa on esimerkiksi tunnistettu, että yksi tutkitusti tehokas keino vähentää ja lyhentää luvattomia poissaoloja on systemaattinen työskentely niiden jälkeen. Jotta luvattomien poissaolojen ilmiöön voidaan puuttua tehokkaammin, tulee sijaishuoltopaikkojen käytäntöjä kehittää ja yhtenäistää valtakunnallisesti.
Linkkejä:
Vieraskynäartikkelin kirjoittaja: Maria Rytkönen
Maria Rytkönen on lapsen oikeuksiin erikoistunut yhteiskunnallisen vaikuttamisen ammattilainen, joka on työskennellyt Pelastakaa Lapset Ry:llä lakiasiantuntijana.
