Yhä useammassa pienituloisessa perheessä koetaan puutetta ruoasta ja pyritään selviytymään niukalla ravinnolla, selviää Pelastakaa Lasten tuoreesta Lapsen ääni 2023 -raportista. Kasvava lapsiperheköyhyys ja eriarvoisuus näkyy lasten hyvinvoinnissa ja mielenterveydessä hälyttävällä tavalla, järjestö toteaa.
Vuodesta 2001 alkaen toteutettu Lapsen ääni -kysely paljastaa, että lasten ja perheiden tilanne on kuluvana vuonna kiristynyt entisestään. Huolta perheen taloudesta kantoi jopa 87 % pienituloisten perheiden lapsista ja 90 % koki, että perheellä on vaikeuksia selvitä menoista.
Merkittävänä muutoksena edellisiin vuosiin on se, että lapsilla on pulaa perustarpeista ja monet mainitsivat perheen turvautuvan ruoka-apuun. Jopa 14 % pienituloisten perheiden lapsista kertoi, että perheellä on pulaa ruoasta. Vuonna 2022 vastaava luku oli 7,5 %.
”Viime vuonna ei voitu kyselyn perusteella puhua merkittävistä ruoan puutteesta perheissä, mutta tänä vuonna ruoan puutteesta kertovien lasten määrä on hätkähdyttävä. Herää huoli miten pahassa kriisissä pienituloisten perheiden arki Suomessa nyt on”, summaa Pelastakaa Lasten lapsiperheköyhyyden asiantuntija Johanna Vinberg.
Vapaa-ajan köyhyys lisää osattomuuden tunnetta
Perustarpeiden lisäksi perheissä joudutaan tinkimään vapaa-ajasta. Lasten mahdollisuudet harrastaa ja viettää vapaa-aikaa ovat kaventuneet edelliseen vuoteen verrattuna.
Esimerkiksi 30 % pienituloisten perheiden lapsista kertoi, että ovat joutuneet lopettamaan harrastuksen perheen taloudellisen tilanteen vuoksi ja 35 % ei voinut ylipäätään osallistua harrastuksiin.
Osattomuuden tunteet ovat lisääntyneet kyselyn perusteella. Lapset kertovat tuntevansa eriarvoisuuden tunnetta verrattuna kavereihinsa, koska heillä ei ole varaa samoihin asioihin. Perheen raha-asiat voivat hävettää ja niistä ei myöskään uskalleta kertoa kavereille.
Köyhyys aiheuttaa stressiä myös lapsille
Stressi ja huoli raha-asioista ovat jatkuvasti läsnä pienituloisten perheiden lapsilla. 80 % kertoi kokevansa stressiä taloudellisen tilanteen vuoksi ja 58 % oli huolissaan myös vanhempien jaksamisesta.
Pienituloisten perheiden lasten mielenterveys ja hyvinvointi oli kyselyn mukaan muita heikommalla tolalla.
- 64 % kertoi mielenterveytensä olevan huono (muista vastaajista 39 %).
- 54 % koki elämän olevan epävakaata (muista vastaajista 31 %).
- 26 % sanoi olevansa tyytyväinen arkeensa (muista vastaajista 51 %).
“Pienituloisuuden vaikutukset kasautuvat siten, että vaikutukset lasten mielenterveyteen ovat merkittäviä. Huoli ja stressi yhdistettynä eriarvoisuuden kokemukseen rasittavat mielen hyvinvointia näillä lapsilla”, Vinberg sanoo.
Kaikkein eriarvoisimmassa asemassa olevat lapset voivat muita huonommin
Lapsen ääni -kyselyn tuloksissa näkyy sama kuin laajemmin yhteiskunnassa: iso osa lapsista voi hyvin, mutta haasteet vaikuttavat kasaantuvan samoille lapsille. 50 % pienituloisten perheiden lapsista kertoi, että selviää arjestaan, mutta heidän kokemuksensa elämässä pärjäämisestä ja osallisuudesta olivat heikompia kuin muiden vastaajien.
Pelastakaa Lapset muistuttaa, että Suomen on otettava huomioon päätöksenteossa YK:n lapsen oikeuksien komitean Suomelle antamat huomautukset, jotka koskevat erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien lasten oikeuksien loukkauksia. Näiden lasten hyvinvoinnista tulee esimerkiksi sosiaaliturvan varmistamisen osalta huolehtia. Suomi on sitoutunut EU:n tavoitteeseen vähentää lapsiperheköyhyyttä. Toimenpiteisiin on ryhdyttävä nyt, sillä lapsiperheköyhyyden odotetaan kasvavan.
“Viesti päättäjille on selvä. Pienituloisten perheiden lasten peruselämisen mahdollisuudet ovat kaventuneet ja mielenterveyden haasteet vaikeutuneet. Vaikea maailmantalouden tilanne ja hintojen nousu ovat aiheuttaneet lapsille luottamuksen puutetta ja epävarmuutta siitä, kantaako elämä tulevaisuudessa. Arjesta on tullut selviytymistaistelua. Tähän on puututtava”, tiivistää Vinberg.
