Valtaosa Ukrainassa asuvista lapsista elää jatkuvassa pelossa. Pommitusten kiihdyttyä lasten mielenterveys on entistä suuremmalla koetuksella.
Pelastakaa Lasten tuore raportti osoittaa, että Ukrainassa asuvista lapsista yhdeksän kymmenestä kärsii psykologisesta ja henkisestä stressistä. Lapsista lähes kolme neljännestä (73 %) tuntee turvattomuutta ja pelkoa. Kaksi kolmannesta (64 %) osoittaa vähäistä kiinnostusta oppimiseen ja enemmän kuin joka toinen (54 %) kokee surua tai itsetuntonsa heikoksi.
Pelastakaa Lasten viime marraskuussa käynnistämään selvitykseen otti osaa 1500 lasta, vanhempaa ja muuta huoltajaa 12 alueella. Lasten mielenterveyden kannalta tilanne on erityisen heikko sotatoimien suoraan koskettamilla alueilla. Tilannetta heikentää se, että mielenterveyden hoitohenkilökunnasta on pulaa. Sotatilanteen synnyttämän stressin ja psyykkisten traumojen hoito edellyttää myös erityistä osaamista.
Sota on vaikuttanut syvästi maan jokaiseen 7,5 miljoonaan lapseen. Noin 1,4 miljoonaa kotia sekä yli 3700 oppilaitosta on vaurioitunut tai tuhoutunut viranomaistietojen mukaan. YK arvioi jo alkuvuonna 2023, että taloudellisessa ahdingossa elävien lasten osuus oli kaksinkertaistunut 43 prosentista 82 prosenttiin.
Harkovan alueella elävä 16-vuotias Danil* laski kuulleensa yli 700 räjähdystä ollessaan perheensä kanssa suojassa kellarissa. Pojan äiti Ivanna* kertoo pojan todenneen hänelle, että ”kuolemme kaikki yhdessä, jos jäämme tänne”.
– On äärimmäisen tuskallista kuulla oman lapsen sanovan tällaista. Hän joutui kasvamaan nopeasti ja hänen lapsuutensa on ohi, sanoo Ivanna.
Perheen nuorempi tytär, 7-vuotias Alina*, on sodan alkamisesta saakka ollut vetäytynyt, minkä lisäksi hänellä on puhevaikeuksia. Viisivuotias David* on lopettanut puhumisen kokonaan.
– Yhtenä yönä kellari romahti päällemme. David lopetti puhumisen. Hän oli kolmevuotias. Tämä on raastavaa, koska hän tapasi puhua. – – Sitten hän hiljeni eikä edes sano ”äiti”.
Perhe on nyt palannut kotikaupunkiinsa oltuaan yli puolitoista vuotta evakossa. Alina ja David viettävät aikaansa Pelastakaa Lasten ylläpitämässä lapsiystävällisessä tilassa. Tämä on ainoa paikka, jossa lapset voivat leikkiä suhteellisen turvassa ympäristön ollessa miinojen ja räjähtämättömien ammusten saastuttama.
– Yksikään lapsi Ukrainassa ei ole säästynyt sodalta ja julmuuksilta. Lapset eivät voi tuntea oloaan turvalliseksi missään päin maata, puhumattakaan rintama-alueista. On sydäntä särkevää nähdä puhumattomia lapsia, tai lapsia, jotka pelkäävät leikkiä tai jopa kävellä ulkosalla sen seurauksena, että he päivä toisensa jälkeen kokevat äärimmäistä hätää, sanoo Pelastakaa Lasten Ukrainan maajohtaja Sonia Khush.
Tänä vuonna tuli kuluneeksi kymmenen vuotta konfliktin alkamisesta. Kokonainen sukupolvi lapsia ei ole kokenut elämässään muuta kuin sotaa. Globaalisena yhteiskuntana meidän on lisättävä ponnistelujamme varmistaaksemme, että lapset Ukrainassa saisivat lapsuuden huolimatta raivoavasta konfliktista. He eivät voi tulevaisuudessa saada takaisin sitä, mitä he nyt menettävät.
Pelastakaa Lapset vaatii konfliktin kaikkia osapuolia noudattamaan kansainvälistä humanitaarista oikeutta sekä ihmisoikeuksien suojelemisen mukaisia velvoitteitaan. Siviilejä ja siviilikohteita kuten koteja, sairaaloita ja kouluja on suojeltava. Lapsia on suojeltava kaikilta heihin kohdistuvilta oikeuksien loukkauksilta.
Pelastakaa Lapset on toiminut Ukrainassa vuodesta 2014. Konfliktin kiihtymisen jälkeen helmikuussa 2022 järjestö laajensi avustustoimiaan. Järjestön avustusoperaatio on tavoittanut Ukrainassa sodan eskaloitumisen jälkeen yli 2,55 miljoonaa ihmistä, joista 1,06 miljoonaa on lapsia. Järjestö on tarjonnut esimerkiksi ruoka-apua yli 420 000 ihmiselle, käteisapua yli 305 000 ihmiselle, tukenut yli 206 800 lasta jatkamaan opintojaan ja tavoittanut lasten suojelua edistävillä toimillaan noin 160 000 lasta. Eri puolilla maata on perustettu 28 lapsiystävällistä tilaa, jotka antavat lapsille mahdollisuuksia leikkiin ja muuhun kanssakäymiseen turvallisten aikuisten ohjauksessa. Lapsille sekä heidän huoltajilleen tarjotaan myös psykososiaalista ja muuta mielenterveydellistä tukea. Opettajia ja sosiaalityöntekijöitä on koulutettu muun muassa antamaan psykologista ensiapua.
* Nimi muutettu henkilöllisyyden suojelemiseksi.
