Lasten kokemuksissa näkyy puutteet arkisissa perustarpeissa ja kasvanut huoli perheen pärjäämisestä, selviää Pelastakaa Lasten tuoreesta Lapsen ääni 2024 -raportista. Lapsiperheköyhyys uhkaa perheiden ja lasten hyvinvointia, ja heikentää luottamusta hyvinvointivaltion huolenpitoon, järjestö varoittaa.
Lapsen ääni 2024 -kysely paljastaa, että pienituloisten perheiden lasten kokemus perheen selviämisestä tavallisessa arjessa on heikentynyt. Lapset ja nuoret kuvasivat puutteita perusasioista, kuten ravitsevasta ruoasta, pesuaineista ja lääkkeistä. Edellisvuosiin verrattuna nousi selvästi enemmän esiin huolta vanhempien jaksamisesta ja omasta tulevaisuudesta.
Perheen taloudesta kantoi huolta 84 % pienituloisten perheiden lapsista ja 25 % koki, että perheellä on todella paljon vaikeuksia selvitä menoista. Hintojen nousu ja yleisen taloustilanteen heikkeneminen näkyy lasten kokemuksissa.
Perheissä on lasten kertoman mukaan jouduttu arjessa tinkimään ja nipistämään asumisesta, lämpimästä vedestä, polttoaineesta, harrastuksista ja vapaa-ajan mahdollisuuksista. 31 % oli joutunut luopumaan harrastuksesta. Pienituloisten perheiden lapsista 19 % kertoi, että ruoasta on pulaa. Muiden vastaajien joukossa vastaava luku oli 5 %. Ruoan vähyydestä ja yksipuolisuudesta raportoi useampi lapsi verrattuna edelliseen vuoteen.
Arjen niukkuus, huoli pärjäämisestä ja kaventuneet osallistumismahdollisuudet ovat yhteydessä pienituloisten perheiden lasten hyvinvoinnin kokemuksiin. Myös pelko sosiaaliturvan heikennyksistä kasvatti lasten huolta perheen pärjäämisestä. 35 % pienituloisten perheiden lapsista kertoi kokevansa hyvinvointinsa huonoksi, ja yli 80 % oli kokenut stressiä. Lapset kertovat olevansa huolissaan vanhempiensa jaksamisesta merkittävästi aiempia vuosia enemmän (70 % vuonna 2024 vs. 58 % 2023 ja 49 % 2022).
”Lapset kuormittuvat kantaessaan huolta sekä vanhempiensa jaksamisesta että omasta tulevaisuudestaan. Julkisuudessa käytävä säästöpuhe leikkauksineen ja talouden tiukennuksineen uhkaa lisätä entisestään pienituloisten perheiden lasten hätää ja huolta”, summaa Pelastakaa Lasten lapsiperheköyhyyden asiantuntija Aino Sarkia.
Köyhyys aiheuttaa lapsissa osattomuuden tunnetta ja kuormittavia tunteita, kuten häpeää. 60 % lapsista kertoi, että taloudellinen tilanne hävettää heitä. Syyllisyyttä kertoo tuntevansa 69 % lapsista. Syyllisyys liittyy siihen, että lapsi kokee olevansa perheelle kustannuserä. Aineellinen puute ja vähäisemmät vapaa-ajan mahdollisuudet aiheuttavat lapsille ulkopuolisuuden tunnetta. Pienituloisten perheiden lapset eivät koe, että heillä olisi samoja mahdollisuuksia kuin muilla lapsilla.
”Olen pienestä asti ymmärtänyt ettei minulla ole samoja mahdollisuuksia esimerkiksi harrastaa kuin kavereilla.”
”Monissa lasten vastauksissa toistui ajatus, että pienituloiset perheet on jätetty oman onnensa nojaan. Lapsille tämä näyttäytyy niin, ettei kukaan ole lapsen ja perheen puolella. Tilanteesta ei tunnu löytyvän ulospääsyä. Etuuksiin suunnitellaan leikkauksia, palveluihin ei pääse. Jos lasten ja nuorten luottamus hyvinvointivaltion huolenpitoon heikkenee, voivat seuraukset olla kauaskantoisia.”
Pelastakaa Lapset vaatii päättäjiltä vahvoja toimia sukupolvesta toiseen jatkuvan lasten ja lapsiperheiden köyhyyden katkaisemiseksi. Järjestö muistuttaa, että yhteiskunnallamme on kaikki keinot pitää Suomi hyvinvoivana ja yhdenvertaisena kaikille. Päätökset eivät ole oikeansuuntaisia, jos ne syventävät eriarvoisuutta.
Lasten sitaatteja Lapsen ääni 2024 -kyselyn avoimista vastauksista:
“Tunteet nousee vähän pintaan aina silloin kun rahat on lopussa. Joskus tulee koulusta nälkäisenä ja sitten tajuaa että kotona ei ole ruokaa niin harmittaa ja joskus toivoo tosi paljon kaiken näköistä ja kadehtii muita koska niillä on ja sitten että joskus käy sääliksi meidän perhettä vaikka rahahuolista huolimatta me selvitään aina.”
“Jatkuvasti ollaan tiukalla rahasta, meillä on ollut aika surullisena teemana muuttaminen halvempiin asuntoihin koska aiemman asunnon hinta nousi liikaa, en voi olla varma siitä missä tulen asumaan vuoden päästä.”
“Ahdistaa ja mietin sitä usein ja häpeen sitä enkä uskalla pyytää kavereita yöks jos ei oo ruokaa.”
“Äiti lainaa multa rahaa kuun lopussa, koska ei oo rahaa ruokaostoksiin.”
“Kun äiti elää tuilla ja ne on laskenut ja sillee niin vaikuttaahan se ja kaikki menot ja ruoat maksaa enemmän.”
“Välillä ei ole varaa edes ostaa lääkkeitä ja syön itse montaa eri lääkettä ja koen syyllisyyttä meidän rahatilanteeseen koska lääkkeisiini menee niin paljon rahaa.”
“Olen joutunut lopettamaan harrastukset kun raha ei riitä ja joudun myös ostamaan itse monet asiat joissa parempituloiset vanhemmat yleensä auttavat lapsiaan. Esim. Lääkkeet, hygieniatuotteet, vaatteet.”
“Minulla ei ole välillä samoja mahdollisuuksia kuin kavereillani.”
“Pelko siitä menetämmekö kaiken. Pelko tulevaisuuteni kannalta; voinko opiskella mitä haluan vai pitääkö karsia, koska raha ei riitä?”
“Pikkusisko itki viime viikolla että ei oo ikinä hedelmiä vaikka on meillä omenoita. Olis kiva jos meillä olis muutaki ruokaa ku sitä mössöä. Äiti on surullinen ja ne riitelee paljon rahasta kun pienet ei oo kotona. Sit pitäs jaksaa opiskella kun ei kiinnosta mikään. Äitillä ja isältä meni luotot eikä saaha isompaa taloa. Ihan vitun paskaa koko elämä.”
“Huono taloudellinen tilanne vaikuttaa myös paljon lapsiin. Minua stressaa paljon miten pärjäämme ja paljonko ja mitä voin syödä tai pyytää jotta pärjäämme seuraavaan tilipäivään.”
“Kaikki ovat uupuneita, liiallisen uurastamisen ja stressaamisen vuoksi. Se näkyy myös paljon ilmapiirissä.”
“Tuo lievästi sanottuna katastrofi hallitus leikkaa vaa köyhimmiltä ja ne miljardööripapat samaa aikaa kirjaimellisesti kylpee siinä rahassa”
