Parempaa digiarkea koko perheelle – opas vanhemmille

Tästä oppaasta saat kokonaisvaltaisesti konkreettisia työkaluja digin turvallisesta ja mukavasta käytöstä perheessänne! Digilaitteet, kuten puhelin, tabletti tai pelikonsolit ovat osana useimpien perheiden elämää. Ne toimivat esimerkiksi välineinä yhteydenpitoon, viihtymiseen sekä oppimiseen. Toisinaan laitteet aiheuttavat myös erimielisyyksiä, riitoja tai huolta.

Vanhempana joutuu pohtimaan paljon digiin liittyviä kysymyksiä; miten käyttää laitteita turvallisesti? Millainen on vanhemman esimerkki? Miten suojella yksityisyyttä?

Tässä oppaassa käsittelemme yleisimpiä digilaitteiden käyttöön ja hyvinvointiin liittyviä teemoja.

Oppaan lukemisen jälkeen sinulla on parantunut ymmärrys

• digilaitteiden tasapainoisesta käytöstä,
• digilaitteiden käytöstä keskustelemisesta ja
• sääntöjen tekemisestä.

Saat myös tietoa digilaitteiden vaikutuksesta keskittymiskykyyn sekä lapsen digitaalisen yksityisyyden ja turvallisuuden edistämisestä.

Oppaassa esitetyt tilastoluvut pohjautuvat Pelastakaa Lapset ry:n ja Kantarin vuonna 2021 toteuttamaan selvitykseen perheiden digilaitteiden käytöstä. Aineisto pohjautuu yhteensä 755 vanhemman vastaukseen. Vastanneiden vanhempien perheissä 44 % oli alakouluikäinen lapsi, 56 % tätä vanhempi lapsi. Lisää tietoa selvityksestä: Lauri Sundberg, lauri.sundberg@pelastakaalapset.fi

Opas on luettavissa verkossa ja ladattavissa .pdf -tiedostona.

Sisältö

1. Digitaalinen hyvinvointi ja tasapainoinen arki
2. Vanhempi näyttää esimerkkiä digilaitteen käyttöön
3. Yhteinen keskustelu digilaitteista auttaa rakentamaan ja pitämään yllä luottamussuhdetta
4. Yhteiset säännöt digilaitteiden käytölle
5. Uni, lepo ja digilaitteet
6. Keskittymiskyky ja digilaitteet
7. Digilaitteet ja yksityisyys
8. Digilaitteet ja turvallisuus

1. Digitaalinen hyvinvointi ja tasapainoinen arki

Digitaalinen hyvinvointi tarkoittaa kokonaisvaltaista hyvinvointia digitaalisessa arjessa. Tähän arkeen kuuluvat digitaaliset laitteet, kuten puhelimet sekä digitaaliset ympäristöt, kuten internet.

Digilaitteet tuovat lasten ja perheiden elämään erityisiä hyötyjä, mutta myös haasteita. On tärkeää muistaa, että digiaikanakin lapset ovat yhä lapsia ja hyvinvointi koostuu tasapainoisesta arjesta.

Digitaalisen hyvinvoinnin kulmakivet

Jos edellä kuvatut osa-alueet elämässä sujuvat, on harvoin suurta huolen aihetta siihen, että lapsi kärsisi kännykän, netin tai muiden digilaitteiden käytön määrästä. Jos kuitenkin huomaat, että lapsen laitteiden käyttö vaikuttaa negatiivisesti yhteen tai useampaan edellä kuvattuun asiaan, on tilanteesta hyvä jutella lapsen kanssa.

Keskusteluun kannattaa varata rauhallinen ympäristö. Kysy lapselta, miten tämä itse kokee vaikutuksen. Ilmaise oma näkemyksesi ja huolesi. Ehdota keinoja siihen, miten näitä vaikutuksia voitaisiin lievittää (ks. Yhteiset säännöt digilaitteiden käytölle).

2. Vanhempi näyttää esimerkkiä digilaitteen käyttöön

Meillä kaikilla on oma tapamme suhtautua teknologiaan ja digilaitteisiin. Siinä missä yksi kokee uusien digitaalisten laitteiden ja sovellusten määrän ärsyttävänä, voi joku toinen hypätä aina innoissaan uusiin digitrendeihin.

Koska vanhempi näyttää omalla toiminnallaan lapselle esimerkkiä digilaitteiden käyttöön, on hyvä pysähtyä pohtimaan omaa suhdettaan digilaitteisiin.

Voit pohtia omaa suhdettasi seuraavilla apukysymyksillä

75 % vanhemmista kokee näyttävänsä omalla toiminnallaan lapselle esimerkkiä digilaitteiden tasapainoiseen käyttöön

Pelastakaa Lapset ja Kantar, perheiden digiselvitys 2021

3. Yhteinen keskustelu digilaitteista auttaa rakentamaan ja pitämään yllä luottamussuhdetta

Hyvä tapa oppia lapsen digilaitteiden käytöstä on keskustella siitä avoimesti lapsen kanssa. Digilaitteet ovat osa lapsen elämää siinä missä muutkin asiat. Lapset tykkäävät usein kertoa digilaitteista ja opettaa niiden käyttöä, kun vanhempi osoittaa aitoa kiinnostusta. Avoin keskustelu myös tukee luottamussuhteen rakentamista. On hyvä muistaa, että jos lapsesi ei ole tottunut juttelemaan laitteiden käytöstä, voi tähän tottuminen viedä aikaa. Älä siis ole liian ankara itseäsi kohtaan, mikäli lapsellasi kestää hetken lämmetä puhumiselle.

Kannustamme vanhempia myös ottamaan mahdolliset huolensa avoimesti esiin lapsen kanssa. Digilaitteisiin mahdollisesti liittyvistä näkemyseroista keskusteleminen myös auttaa vähentämään laitteisiin liittyviä konflikteja. Mikäli vanhempi kokee vakavaa huolta lapsensa digilaitteiden käytöstä, suosittelemme ottamaan asian puheeksi ammattilaisen kanssa.

Tilanteita, joissa on suositeltavaa jutella digilaitteiden käytöstä lapsen kanssa

• Kun perheeseen hankitaan uusi digilaite, kuten lapsen ensimmäinen puhelin
• Silloin, jos vanhemmalla nousee huoli lapsen digilaitteen käytöstä
• Kun vanhemman tietoisuuteen tulee jokin uusi, digilaitteisiin ja lapsiin liittyvä ilmiö
• Säännöllinen keskustelu kannattaa myös silloin, kun mielessä ei ole erityisiä huolia!

Esimerkkikysymyksiä lapsen digilaitteiden käytöstä keskustelemiseen

4. Yhteiset säännöt digilaitteiden käytölle

Digilaitteiden käyttöön muodostuu helposti tottumuksia, oli niiden käyttöön yhteisiä sääntöjä tai ei. Jotta perheessä vallitsevat käytännöt tukisivat lasten ja vanhempien hyvinvointia, on suositeltavaa luoda käytölle säännöt. Koko perheen yhdessä tekemät säännöt ja sopimukset auttavat luomaan perustaa, jossa digilaitteet tukevat koko perheen hyvinvointia. Säännöt tuovat lapselle turvallisia rajoja. Ne myös opettavat lasta säätelemään itse digilaitteiden käyttöään erilaisissa tilanteissa.

5. Uni, lepo ja digilaitteet

Riittävän unen ja levon saaminen on ehdottoman tärkeää lapsen hyvinvoinnille, kasvulle ja kehitykselle. Parhaimmillaan digilaitteet voivat tukea rentoutumista ja unta, esimerkiksi rentoutumissovellusten avulla. Samanaikaisesti digilaitteet voivat aiheuttaa haasteita unen pituuden sekä laadun suhteen. Mielenkiintoista sarjaa voi tuntua vaikealta jättää kesken, vaikka nukkumaanmeno lähestyy. Tai ehkä puhelin ilmoittelee aktiivisesta someryhmäkeskustelusta, herättäen unesta. Lapset ovat erityisen alttiita digilaitteiden negatiivisille univaikutuksille.

Digilaitteiden käyttö voi heikentää unta monella eri tavalla

Ruudun tuijotus voi viivästyttää nukkumaan menemistä ja siten vähentää unen pituutta. Digilaitteiden käyttö myös aktivoi aivoja. Tällöin on vaikeampaa rentoutua. Laitteiden ilmoitusäänet sekä värinä voivat häiritä nukahtamista tai herättää unesta. Lisäksi monet laitteet levittävät sinistä valoa, joka häiritsee kehon melatoniinin tuotantoa ja voi häiritä unirytmiä.

Keinoja, joilla voit tukea riittävää ja säännöllistä unta

• Perheessä kannattaa luoda yhteisiä käytäntöjä illan rauhoittamiseen.
• On suositeltavaa jättää älylaitteet kokonaan pois 1–2 tuntia ennen nukkumaanmenoa.
• Loppuillasta digilaitteiden asetuksista kannattaa suodattaa pois sininen valo.
• Digilaitteiden käytön voi korvata vaikkapa lukemisella, äänikirjojen kuuntelemisella tai rentoutumisharjoituksilla.
• Digilaite kannattaa laittaa kokonaan toiseen huoneeseen. Niin kauan kuin se on näkyvillä, on houkutus sen katsomiseen suurempaa.
• Auta lasta asettamaan rajoja, mikäli tämä kokee, että kavereiden viesteihin täytyy vastata yömyöhälläkin.
• Kiinnitä huomiota yleiseen unihygieniaan. Valojen himmentäminen ja makuuhuoneen viilentäminen ennen nukkumaanmenoaikaa helpottavat nukahtamista.

6. Keskittymiskyky ja digilaitteet

Oletko ikinä huomannut, että sinun on vaikea keskittyä yksittäiseen tekemiseen tai sisältöön puhelimella? Digilaitteiden käyttö voi, käyttötavan mukaan, lisätä ns. multi-taskingia tai monisuorittamista. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kännykän käyttäjä hyppii nettiselaimen eri välilehdiltä toisille tai keskeyttää jatkuvasti YouTube-videon katsomisen laittaakseen ystävälleen WhatsApp-viestin.

Toisin kuin ehkä usein luullaan, ihminen ei pysty keskittymään useaan asiaan samanaikaisesti. Kun joku muu asia on vienyt huomion, joutuu aiempaan tekemiseen keskittymisen aloittamaan alusta. Tämä on aivoille uuvuttavaa. Esimerkiksi läksyjen tekeminen voi takkuilla kännykän piipahdellessa jatkuvasti erilaisia ilmoituksia.

Vinkkejä keskittymiskyvyn vaalimiseen digilaitteiden kanssa

1. Digilaitteita käyttäessä kannattaa pyrkiä keskittymään vain yhteen asiaan kerrallaan.
2. Muista, että aikuinen näyttää lapselle esimerkkiä digilaitteen käytöstä. On hyvä pysähtyä miettimään, tuleeko digilaitteita räplättyä samalla kun yrittää tehdä muita asioita, kuten töitä tai kotiaskareita.
3. Puhelimen laittaminen kokonaan pois näkyvistä ja käden ulottumattomiin vähentää sen keskittymistä heikentävää vaikutusta.
4. Yhteinen tekeminen digilaitteilla tukee enemmän toisiin keskittymistä ja toisten huomioimista kuin se, että jokainen puuhailee yksin jotain.
5. Vaalikaa myös perheen yhteisiä, digivapaita hetkiä.

Viekö jokin sovellus tai toiminto liikaa huomiota tai aikaa?

Voit pyrkiä vähentämään sen käyttöä tekemällä sen käytöstä vaikeampaa! Sovelluksen käyttämisen voi tehdä tahallaan vaikeammaksi seuraavilla mm. keinoilla:

• Tee sovelluksen löytämisestä työläämpää. Vie sovellus kauemmas puhelimen aloitusnäytöstä tai kätke se toisten kansioiden sisällä. Tämä voi vähentää kynnystä ajautua sen käyttöön impulsiivisesti.
• Kirjaudu pois sovelluksesta tai palvelusta jokaisen käyttökerran jälkeen. Myös tämä nostaa se kynnystä käyttöön.
• Voit myös käyttää vain sovellusten selainversiota, tehden näin käytöstä vaivalloisempaa.
• Voit jopa poistaa sovelluksen kokonaan määräajaksi ja katsoa, vaikuttaako se jotenkin elämääsi. Kuuntele tuntemuksiasi määräajan umpeuduttua, tahdotko yhä palata sovelluksen pariin?

Tuleeko houkutus uppoutua tiettyyn sisältöön pidemmäksi aikaa, kuin oli alun perin suunnitelmissa? Voit kokeilla luoda listoja siitä, mitä kaikkia videoita tai artikkeleita tahtoisit katsoa. Niiden tallentaminen myöhemmäksi voi helpottaa houkutusta uppoutua liiaksi.

Oletko huolissasi digilaitteen vaikutuksesta lapsen keskittymiskykyyn?

Jos olet huolissasi digilaitteiden vaikutuksesta lapsen keskittymiskykyyn, on asiasta suositeltavaa jutella hänen kanssaan.

Voit ilmaista huolesi ja kysyä lapsen omaa näkemystä seuraavien kysymysten avulla:

7. Digilaitteet ja yksityisyys

Lapsella on oikeus yksityisyyteen. Tämä koskee myös nettiä ja digitaalisia ympäristöjä. Vanhemman tehtävänä on varjella omalla toiminnallaan lapsen yksityisyyttä sekä digitaalista jalanjälkeä, eli niitä tietoja, joita lapsesta jää nettiin. Vanhemman tulee myös omalla esimerkillään ja ohjauksellaan tukea lasta käyttämään digilaitteita tavalla, joka suojelee lapsen omaa yksityisyyttä sekä kunnioittaa muiden yksityisyyttä.

Vanhempana voi tehdä mieli jakaa lapsen kanssa koettuja hienoja hetkiä ja onnistumisia sosiaaliseen mediaan. Ennen sisällön jakamista on kuitenkin hyvä pysähtyä hetkeksi pohtimaan jakamisen seurauksia. Kun julkaiset tietoa nettiin, menetät samalla mahdollisuuden kontrolloida, miten ja kuka tätä tietoa hyödyntää. Esimerkiksi lapsesta julkaistuja kuvia voidaan käyttää erilaisiin tarkoituksiin, kuin mitä vanhemmalla on alun perin ollut mielessä.

On myös hyvä muistaa, että vaikka vanhempi voi kokea lapsesta nettiin laitetun sisällön harmittomaksi, voi lapsi olla asiasta eri mieltä. Pienestä lapsesta jaetut vauvakuvat voivat myöhemmin tulla lapselle vastaan ja aiheuttaa harmitusta. Itsetuntoon ja ulkonäköpaineisiin liittyvä teini-ikäinen puolestaan voi kokea hyvätahtoisesti levitetyt kuvat hävettäviksi ja ahdistaviksi.

Miten voit aikuisena kunnioittaa lapsen yksityisyyttä

• Hyvänä lähtökohtana on olla julkaisematta lapsesta tietoja tai sisältöä nettiin
• Jos kuitenkin tahdot julkaista, pohdi, mitä mahdollisia seurauksia julkaisemisesta voi seurata myöhemmin lapsen elämässä
• Pyydä muita perheenjäseniä, sukulaisia, lapsen kavereiden vanhempia sekä muita tuttavia kunnioittamaan lapsen yksityisyyttä
• Älä ikinä jaa arkaluonteisia tietoja lapsesta nettiin. Tällaisia ovat:
  • kuvat lapsesta alastomana, vähissä vaatteissa tai vaipoissa
  • lapsen terveyttä koskeva tieto
  • lapsen viranomaispalveluiden asiakkuutta koskeva tieto
  • tieto lapsen seksuaalisesta suuntautumisesta
  • tieto lapsen uskonnollisesta vakaumuksesta

Miten voit auttaa lasta suojelemaan omaa yksityisyyttään

• Keskustele lapsen kanssa kuvien sekä tietojen jakamisesta
  • Kerro, että lapsi ei saa ikinä jakaa itsestään tai muista arkaluonteisia tietoja nettiin
  • Kannusta lasta kysymään muilta ihmisiltä aina lupa siihen, mitä kuvia tai sisältöjä jaat heistä nettiin
• Tutustu lapsen käyttämiin laitteisiin, palveluihin ja sovelluksiin
• Tutustu palvelujen yksityisyysasetuksiin ja määritä ne sellaisiksi, että ne suojaavat lapsen yksityisyyttä mahdollisimman hyvin
• Usein käytettyjen palveluiden yksityisyysasetukset löytyvät täältä:
  • WhatsAppin yksityisyysasetuksista
  • TikTokin yksityisyysasetuksista
  • Youtuben yksityisyysasetuksista
  • Instagramin yksityisyysasetuksista
  • Snapchatin yksityisyysasetuksista
• Hyvä salasana
  • Valitse riittävän pitkä salasana
  • Tee eri salasanat eri palveluihin
  • Älä kerro kenellekään
  • Ole tarkkana kalasteluviestien kanssa. Muista, että mikään taho ei koskaan pyydä sähköpostitse salasanaa tai tunnuslukuja.

8. Digilaitteet ja turvallisuus

Lapsella on oikeus suojeluun netissä ja digitaalisissa ympäristöissä. Lapselle tärkein turvan lähde ovat omat vanhemmat. Aikuisen on hyvä olla tietoinen siitä, että netissä on haitallista sisältöä sekä vahingoittavasti toimivia ihmisiä, jolta lasta tulee suojella. Ahdistavat sisällöt, kuten pelottavat tai väkivaltaiset videot voivat aiheuttaa erilaisia pelkotiloja. Nuoretkin lapset kohtaavat netissä häirintää ja kiusaamista, kuten haukkumista, huhujen levittämistä, uhkailua ja kiristämistä. Tämä toiminta voi olla myös rikollista.

Voit suojella lapsen turvallisuutta seuraavilla keinoilla:

• Juttele lapsen kanssa avoimesti digitaalisuuteen liittyvistä riskeistä. Löydät enemmän tietoa riskeistä esimerkiksi Miten suojella lasta verkossa -oppaastamme.
• Kannusta lasta kertomaan, jos hän kohtaa jotain järkyttävää netissä. Lapset voivat jäädä yksin ahdistavien kokemusten kanssa, koska pelkäävät kertomisen seurauksia, kokevat häpeää tai vähättelevät kokemuksiaan.
• Sovellusten ja pelien asentaminen ja ostojen salliminen vain vanhemman luvalla.
• Ole kiinnostunut siitä, mitä lapsi tekee netissä.
• Valvo ikärajoja. Löydät tietoa kuvaohjelmien ja pelien ikärajoista kansallisen audiovisuaalisen instituutin sivuilta.

Vanhemman toimintaohjeet tilanteessa, jossa lapsi kohtaa häirintää tai kiusaamista netissä:

1. Puhu asiasta rauhallisesti lapsesi kanssa. Tuomitse aina kiusaaminen, älä syytä lasta.
2. Selvitä, missä kiusaamista on tapahtunut. Tunteeko lapsi kiusaajaa? Tapahtuuko kiusaamista myös netin ulkopuolella, kuten koulussa?
3. Mikäli kyseessä on koulukiusaaminen, ota yhteyttä lapsen kouluun.
4. Jos kiusaamista tapahtuu netissä, pyydä lasta kertomaan, millä sivuilla tai alustoilla kiusaamista tapahtuu.
5. Tallenna mahdolliset todisteet kiusaamisesta ottamalla kuvakaappaus. Todisteita voidaan myöhemmin käyttää avuksi, mikäli asiaa aletaan selvittää poliisin, opettajan tai kiusaajan vanhempien kanssa.
6. Ilmoita kiusaamisesta lapsen käyttämän nettisivun tai palvelun ylläpidolle.
7. Jos epäilet, että kyseessä on mahdollisesti rikos, tee poliisille rikosilmoitus.
8. Käykää lapsen kanssa läpi, miten tämän käyttämissä palveluissa voidaan säädellä yksityisyysasetuksia.
9. Seuraa tilannetta. Kannusta lasta kertomaan sinulle aina, jos hän kohtaa jotain ikävää tai ahdistavaa netissä.

Tutustu hyödylliseen materiaaliimme

Lataa opas

Ota yhteyttä