Kriisitasolla olevaa nälkää kohtaavien lasten määrä on yli kaksinkertaistunut viimeisten viiden vuoden aikana maissa, joissa äärimmäiset sääilmiöt vaikuttavat eniten ruokaturvaan. Pelastakaa Lasten analyysin mukaan viime vuonna nälän uhkaamien lasten määrä kasvoi jopa 20 prosenttia.
Pelastakaa Lasten analyysi osoittaa yli 33 miljoonan lapsen ja 39 miljoonan aikuisen ruokaturvan olevan vähintään kriisitasolla niissä 18 maassa, joissa äärimmäiset sääilmiöt, kuten kuivuus, pyörremyrskyt ja tulvat ovat pääasiallisia tekijöitä puutteellisen ruokaturvan taustalla.
Näissä maissa ihmisten määrä, joiden ruokaturva on vähintään kolmannella tasolla YK:n viisiportaisella Integrated Food Security Phase Classification -asteikolla (IPC) kasvoi vuosien 2018 ja 2023 välisenä aikana 29 miljoonasta 72 miljoonaan. Ainakin kriisitason ruokaturvattomuudesta kärsivien lasten määrä kasvoi 13 miljoonasta 33 miljoonaan. Vuonna 2022 kasvu oli yli 20 prosenttia edellisvuoteen nähden.
– Olemme pitkään kokeneet vaikeita aikoja. Kuivuuden vuoksi karjalle ei usein ole ollut riittävästi vettä tai ruokaa. Tämän vuoksi monet eläimistämme, joista olemme riippuvaisia, ovat kuolleet. Viisi vuotta sitten todella paha kuivuus tappoi melkein kaikki, ja tunsimme olomme erittäin toivottomaksi, sanoo etiopialainen monilapsisen perheen äiti Rukia*.
Rukia kertoo, että hän aika ajoin ei voinut tarjota lapsilleen kuin yhden aterian päivässä.
Lapset, jotka saavat liian vähän tai liian yksipuolista ravintoa voivat joutua aliravituiksi. Aliravitsemus voi aiheuttaa kasvun hidastumista ja muita kehityshäiriöitä. Fyysiset ja kognitiiviset vauriot voivat olla peruuttamattomia. Samalla heikentynyt vastustuskyky altistaa sairauksille ja infektioille. Aliravitsemus on edelleen yksi merkittävimmistä taustatekijöistä alle viisivuotiaiden lasten kuolleisuudessa maailmanlaajuisesti.
Nälkä voi myös merkitä lasten turvattomuuden lisääntymistä. Kriisitilanteessa esimerkiksi haitallisen lapsityön ja lapsiavioliittojen yleisyys kasvaa. Tytöt ovat erityisen haavoittuvaisia.
Ilmastokriisiin puuttumisessa huomioitava lapset
Pelastakaa Lasten analyysi julkaistaan Bonnissa pidettävän ilmastonmuutosta käsittelevän kokouksen alkaessa. Osana YK:n järjestämää konferenssia pidetään keskustelutilaisuus ilmastonmuutoksen suhteettomista vaikutuksista lapsiin. Tämä on ensimmäinen YK:n ilmastoneuvotteluprosessiin liittyvä tilaisuus, joka nimenomaan keskittyy lapsiin. Bonnin konferenssi edeltää marraskuussa pidettävää COP29-huippukokousta.
Pelastakaa Lapset toivoo, että Bonnissa saataisiin aikaan yhteisymmärrys myös ilmastonmuutoksen lapsiin kohdistuvista seurauksista. Järjestö peräänkuuluttaa myös lisää investointeja sekä käytännön toimia, joissa nimenomaan huomioidaan lasten tilanteen ja tarpeet.
Viime vuonna Pelastakaa Lapset nosti esiin sen, että maailmanlaajuisesti ilmastorahoituksesta vain hyvin pieni osuus kohdistetaan toimiin, joissa lapset ovat keskiössä.
– Ilmastokriisi on nykyhetken ja maapallon tulevaisuuden suurimpia uhkatekijöitä. Ilmastokriisi on samalla merkittävä lapsen oikeuksien kriisi. Miljoonien lasten hyvinvointi, terveys ja tulevaisuus sekä elämä ovat jo nyt hyvin vakavasti uhattuna. Lapset ovat kuitenkin vähiten vastuussa maailmanlaajuisista ilmastonmuutosta kiihdyttävistä päästöistä, sanoo Veli Liikanen, Pelastakaa Lasten yhteiskuntasuhdejohtaja.
– Suomessa poikkeukselliset sääilmiöt kuten pitkittyneet lämpöaallot ja kuivuusjaksot vaikuttavat kyllä esimerkiksi elintarviketuotantoon, mutta eivät kuitenkaan tuhoa kokonaisia elinkeinoja tai synnytä laajamittaista nälkää. Emme kuitenkaan saa unohtaa niitä maita, ja miljoonia lapsia ja perheitä, jotka tällä hetkellä kantavat suurimman taakan ilmastokriisistä.
* Nimi muutettu henkilöllisyyden suojelemiseksi.
Taustaa
Ruokaturvaa ja ravitsemusta arvioivan Integrated Food Security Phase Classification (IPC) seurantajärjestelmän luokituksessa IPC 3 on kriisitaso ja IPC 4 on hätätilanne. IPC 5 -tasoa käytetään, kun nälänhädänkaltainen tilanne on syntynyt.
Ne 18 maata, joissa IPC:n mukaan sääolosuhteet olivat ensisijainen nälän aiheuttaja vuonna 2023, olivat Angola, Burundi, El Salvador, Etiopia, Guatemala, Honduras, Kenia, Kolumbia, Lesotho, Madagaskar, Malawi, Mosambik, Nicaragua, Pakistan, Sambia, Somalia, Tansania, ja Zimbabwe.
Lasten osuus näiden maiden väestöstä on laskettu vuoden 2023 väestöennusteiden perusteella.
Vähintään IPC 3-tason ruokaturvattomuutta kokevien lasten määrän 22 prosentin kasvu vuonna 2023 edellisvuoteen verrattuna perustuu 15 maan vertailuun 18 maasta, joista on saatavilla vertailukelpoisia tietoja kyseisiltä vuosilta. Pakistan ja Angola jätettiin vertailun ulkopuolelle, koska vuonna 2023 analysoitu väestömäärä oli merkittävästi suurempi kuin edeltävänä vuonna. Kolumbia jätettiin laskelmista pois, koska saatavilla ei ollut IPC-arvioita vuoden 2022 osalta.
Konfliktit ovat edelleen merkittävin ruokaturvattomuutta synnyttävä tekijä, joka on ajanut 135 miljoonaa ihmistä 20 maassa nälkään. Talouden vakavat häiriötilat olivat suurin syy nälkään 5 miljoonalle ihmiselle 21 maassa.
