Kouluampuminen herättää pelkoa, ahdistusta, surua ja stressiä niin meissä aikuisissa kuin lapsissakin. Lapsen koulussa tekemä koulukavereiden surma järkyttää eri tavalla kuin esimerkiksi liikenneonnettomuus tai luonnonmullistus, vaikka traumaattinen shokki voikin olla molemmissa sama. On normaalia olla peloissaan, kun turvallisuudentunnetta on äkisti horjutettu. Shokki on terve reaktio.
Tässä vinkkejä, miten lapsen kanssa voi keskustella
Jos olet itse vielä shokissa (esim. turvaton tai rauhaton olo, ajatukset poukkoilevat, arjen rutiinit eivät ole vielä ole palauttaneet tähän hetkeen): rauhoita ensin itsesi. Soita ystävällesi, puhu lähipiirisi toisten aikuisten kanssa. Voit jakaa omia hädän ja surun tunteitasi toisten aikuisten kanssa, mutta varmista, että lapsi ei ole kuulolla. Varaa itsellesi aikaa ja pidä itsestäsi huolta.
Pysy rauhallisena ja hengitä syvään. On tärkeää, että me aikuisina koemme olevamme turvassa, jotta kykenemme ottamaan vastaan lapsen kertomuksen. Lapsi tarvitsee turvallista aikuista, joka kykenee luomaan rauhallisen tilanteen. Aikuisellakaan ei aina voi olla vastauksia kaikkiin kysymyksiin.
Muista, että itse tunnet lapsen ja lapsen taustan parhaiten.
1. Anna aikaasi ja kuuntele
Anna lapselle tilaa puhua silloin, kun hän haluaa – jos on jotakin muuta kesken, pysähdy lapsen tarpeeseen. Rohkaise lasta kertomaan, mitä hänen mielessään on. Ole utelias: lapsen pohdinnat voivat yllättää, ja olla täysin erilaisia kuin olisi ehkä odottanut. Älä tuomitse tai sivuuta lapsen huolta, vaan anna lapsen ilmaista huolensa ja esittää kysymyksiä.
Läsnäoloa, ajan antamista ja kuuntelua on myös se, että kunnioittaa lapsen omaa, persoonallista tapaa: kaikki lapset eivät välttämättä halua ottaa asioita heti puheeksi. Jotakuta saattaa kiinnostaa tuleva jalkapalloturnaus huomattavasti enemmän kuin äskettäin tapahtunut. Kunnioita lapsen omaa tahtia ja tapaa käsitellä asioita. Halaus arjessa ja lapsen tietoisuus siitä, että olet tarvittaessa hänen käytettävissään ja läsnä, on tärkeintä ja monelle riittävää.
2. Räätälöi keskustelu lapselle sopivaksi
Selvitä faktat luotettavista uutislähteistä, mutta älä kuormita itseäsi liikaa. Ensipäivinä ja -viikkoina faktoja voi olla vähän, mutta lapsen kanssa puhuessamme tarvitsemme niitä. Älä jaa lapsen kanssa sosiaalisessa mediassa liikkuvia arvailuja. Käsittele mahdollisia virheellisiä huolenaiheita, joita lapsi saattaa kuulla kavereilta, netistä tai huhuista. Ammattitaitoiset aikuiset tekevät nyt työtä asioiden selvittämiseksi. Aikanaan saamme tietää lisää.
Kun lapsi esittää kysymyksiä, vastaa totuudenmukaisesti, ikätasoisesti ja lapsen kysymyksiä kunnioittaen. Aloita yksinkertaisista tiedoista, sillä liialliset yksityiskohdat saattavat häkellyttää lasta ja aiheuttaa hämmennystä. Vanhemmat lapset tarvitsevat enemmän yksityiskohtia kuin nuoremmat lapset. Vastaa lapsen kysymyksiin rehellisesti ikätaso huomioiden.
Jos joku lapsen ajatus jää epäselväksi tai jää kesken, voit palata takaisin ja tarkistaa: ymmärsinkö oikein? Mitä tarkoititkaan tuolla?
3. Vahvista lapsen turvallisuuden tunnetta
Aikuiset huolehtivat ja tekevät parhaansa tilanteen hoitamiseksi. Korosta, että nyt olemme turvassa ja kouluun on turvallista mennä. Kerro, että tällaiset väkivaltatilanteet ovat harvinaisia. Lapsi saattaa pelätä ja olla haluton menemään kouluun. Aikuisen on tärkeää rohkaista lasta koulunkäyntiin, sillä koulussa on vertaistukea ja ammattilaisia auttamassa yhdessä käsittelemään tapahtunutta. Koulu, harrastukset ja arjen rutiinit ovat tärkeitä turvallisuuden tunteen palauttamiseen ja normaaliin arjen jatkumiseksi.
4. On normaalia olla peloissaan
Auta lasta ymmärtämään, että kaikki tunteet ja keholliset reaktiot ovat luonnollisia tässä tilanteessa. Yhdessä aikuisen kanssa voi turvallisesti kokea kaikki tunteet. Tunteet menevät myös ohi, ja tulee toisia tunteita: iloa, kavereiden kanssa leikkiä, tylsiä tai kivoja rutiineja. Lapsen ei tarvitse tuntea syyllisyyttä leikkiessään, nähdessään ystäviään ja tehdessään asioita, jotka tekevät hänet onnelliseksi.
5. Lisäapu ja eteenpäin ohjaus
Vanhempien läsnäolo ja läheisten sekä kavereiden tuki ja kouluissa tehty työ auttaa useimpia lapsia ja aikuisia alun shokkivaiheen yli ja eteenpäin. Rauhoittaminen, läsnäolo ja arjen rutiinit kantavat usein niin, että toivumme. Lapsen vointia ja mielialaa on hyvä seurata olemalla läsnä lapsen arjessa. Jos käy niin, että toipuminen ei käynnisty tai etene, vaan lapsi vaikuttaa pelokkaalta, vihaiselta tai vetäytyneeltä pidempään, hae lisäapua esimerkiksi koulun tai terveydenhuollon kautta.
Pelastakaa Lasten tukichat
Pelastakaa Lapset tarjoaa lapsille ja nuorille tukipalveluita, joissa he voivat keskustella mieltään painavista asioista. www.netari.fi-nettisivun kautta toimiva kahdenvälinen anonyymi tukichat on tällä viikolla avoinna lapsille ja nuorille keskiviikosta perjantaihin klo 17–22. Muina arkipäivinä ja sunnuntaisin Netarin tukichat on avoinna klo 18–21.
Tukichat WhatsAppissa on avoinna arkisin klo 17–19. Puhelinnumero tätä varten on: 050 313 5160.
