Lasten elinolosuhteet ovat monin tavoin parantuneet siitä, kun kansainvälinen yhteisö hyväksyi uraauurtavan Geneven julistuksen lapsen oikeuksista 26.9.1924. Tästä huolimatta monissa paikoissa lapsilta evätään edelleen heidän oikeutensa.
Lapset eivät ole aikuisten omaisuutta, vaan heillä on omat oikeutensa. Näin lausuttiin maailmanlaajuisen Pelastakaa Lapset -liikkeen perustaja Eglantyne Jebbin laatimassa julistuksessa, jonka Kansainliitto hyväksyi 26. syyskuuta 1924. Julistus oli ensimmäinen virallinen asiakirja, jossa lapsen oikeudet näin todettiin.
Julistuksessa korostettiin, että perusoikeudet kuuluvat myös lapsille – jokaisella lapsella on oikeus koulutukseen, suojeluun hädän hetkellä sekä suojeluun hyväksikäytöltä ja nälältä.
Julistus loi pohjan nyt jo vuosisadan kestäneelle kehitykselle, joka on muuttanut lasten elämää sukupolvi toisensa jälkeen. Tästä huolimatta lapsen oikeudet ovat uhattuna tänäkin päivänä. Eriarvoisuus kasvaa jatkuvasti lisääntyneiden sotien, väkivaltaisuuksien, ilmastokriisin sekä köyhyyden ja syrjinnän vuoksi.
Tehtävämme tukea lapsia vaatimaan oikeuksiaan on yhtä tärkeä tänään kuin sata vuotta sitten.
Alla on viisi esimerkkiä siitä, miten lasten elämä on parantunut vuodesta 1924 lähtien. Lisäksi listasimme esimerkkejä siitä, mitkä asiat uhkaavat lapsen oikeuksia juuri nyt.
1. Lapsia kuolee yhä vähemmän
Sata vuotta sitten kolmannes lapsista kuoli ennen viidettä syntymäpäiväänsä. Vielä vuonna 1950 joka neljäs lapsi maailmanlaajuisesti kuoli ennen viiden vuoden ikää. Nykyään tämä todennäköisyys on laskenut alle neljään sadasta. Vaikka edistystä on tapahtunut kaikkialla maailmassa, lapsikuolleisuus on edelleen korkea useassa maassa, kuten Somaliassa ja Etelä-Sudanissa.
Lapsikuolleisuuden merkittävä lasku johtuu esimerkiksi terveydenhuollon parantumisesta, paremmasta ravitsemuksesta, puhtaan veden parantuneesta saatavuudesta, rokotuksista, lääkkeistä ja äärimmäisen nälän vähenemisestä.
Työmme Nepalissa vaikutti merkittävästi vuoden 2018 julkisen terveydenhuollon rokotuskattavuutta laajentavaan lakiin. Muutos antoi lapsille ympäri maata paremmat mahdollisuudet terveeseen elämän alkuun. Edistyminen lapsikuolleisuuden vähentämisessä on kuitenkin pysähtynyt viime vuosina. Ennusteiden mukaan 3,8 miljoonaa lasta kuolee edelleen ennen viidettä syntymäpäiväänsä vuonna 2030.
2. Lapsista useimmat käyvät koulun loppuun
Kun vuonna 1924 yli kuudella kymmenestä ihmisestä ei ollut lainkaan koulutusta, nykyään sitä pidetään perusoikeutena. Peruskouluikäisistä lapsista lähes yhdeksän kymmenestä (88 %) käy nykyään koulunsa loppuun ja nuorista kuusi kymmenestä (59 %) saa toisen asteen tutkinnon valmiiksi.
Vuonna 2020 vaikutimme Zimbabwessa opetuslain muutoksen hyväksymiseen. Tämän ansiosta raskaana olevia oppilaita ei enää eroteta koulusta, eikä kenenkään tarvitse keskeyttää opintojaan pelkästään koulumaksujen puutteen vuoksi.
Näitä saavutuksia ovat kuitenkin viime aikoina vaarantaneet aseelliset konfliktit ja ilmastokriisi. Maailmanpankin tuoreen analyysin mukaan äärimmäiset sääilmiöt, kuten tulvat ja helleaallot ovat johtaneet koulujen sulkemiseen eri puolilla maailmaa. Tämä on vaikuttanut yli 400 miljoonaan oppilaaseen vuodesta 2022 lähtien. Silloinkin, kun koulut voidaan pitää auki, lämpötilan nousu voi vaikuttaa lasten keskittymiseen.
Konfliktialueilla miljoonat lapset ovat poissa koulusta. Esimerkiksi Sudanissa yli 18 miljoonalta lapselta evätään oikeus koulutukseen. Gazassa jokainen kouluikäinen lapsi, yhteensä 625 000, on poissa koulusta.
3. Suurin osa lapsista ei joudu työskentelemään
Sata vuotta sitten useimpien lasten odotettiin osallistuvan perheen toimentuloon. He työskentelivät maatilalla, tehtaassa tai kaivoksessa. Nykyään noin yhdeksän kymmenestä lapsesta ei ole työssä, joka haittaa haittaisi heidän fyysistä ja henkistä kehitystään tai koulunkäyntiään.
Kun YK:n kestävän kehityksen tavoite lapsityön lopettamisesta hyväksyttiin vuonna 2015, kansainvälinen yhteisö sitoutui lopettamaan lapsityön vuoteen 2025 mennessä. Kansainvälisen työjärjestön ILO:n arvion mukaan 160 miljoonaa lasta on lapsityössä maailmanlaajuisesti, ja määrän odotetaan kasvavan. Puolet näistä lapsista tekee vaarallista työtä, joka uhkaa heidän terveyttään ja turvallisuuttaan.
4. Yhä harvemmat lapset kärsivät kasvun hidastumisesta
Muutamassa vuosikymmenessä riittämättömästä ravinnonsaannista johtuvat kasvuhäiriöt ovat laskeneet jyrkästi. Kasvuhäiriöiden esiintyvyys alle viisivuotiaiden lasten parissa on puolittunut viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana.
Pelastakaa Lapset on edistänyt Filippiineillä hyväksyttyä ‘Ensimmäiset 1 000 päivää’ -lakia, joka varmistaa äideille asianmukaisen ravinnon ja terveydenhoidon raskauden aikana, synnytyksessä ja sen jälkeen. Vuonna 2018 hyväksytty laki vähentää eriarvoisuutta ja aliravitsemusta, sekä takaa kaikille lapsille terveys- ja ravitsemuspalvelut hedelmöittymisestä kahden vuoden ikään asti.
Edistyminen on silti pysähtynyt ja nälän yleisyys on nyt suurempi kuin vuonna 2015. Agenda 2030 -toimenpideohjelmassa maailman valtiot ovat sitoutuneet poistamaan nälän ja aliravitsemuksen vuoteen 2030 mennessä. Ilman lisäpanostuksia joka viides vauva voi kuitenkin edelleen kärsiä kasvun hidastumisesta.
5. Lapset puhuvat oikeuksistaan ja haluamistaan muutoksista
Nykyään lasten vaatimukset saavat päättäjät toimimaan yhä useammin esimerkiksi ilmastokriisiä ja -oikeuksia koskevassa lainsäädännössä. Olemme tukeneet lapsia, jotta he saavat äänensä globaalisti kuuluviin suoraan päätöksentekijöille, esimerkiksi YK:n kestävän kehityksen huippukokouksessa ja YK:n ilmastokokouksessa (COP28).
Somalimaassa elävä 13-vuotias Marwan on yksi Pelastakaa Lasten tukemista ilmastovaikuttajista. Somalimaa on jo tällä hetkellä yksi ilmastonmuutoksesta pahiten kärsivistä alueista maailmassa. Marwan peräänkuuluttaa välittömiä toimia ja samalla myös positiivisia ratkaisuja. Toiminnallaan hän pyrkii vaikuttamaan niin oman yhteisönsä jäseniin, kuin maansa päättäjiin.
“Älä pelkää: Vaikka tuntuisi siltä, että sinua ei kuunnella, älä anna periksi vaan usko siihen mitä sinä haluat sanoa ja tehdä”, Marwan toteaa.
