Nälänhätä uhkaa satoja tuhansia lapsia Gazassa ja Sudanissa. Mutta mitä se tarkoittaa, ja miksi nälänhädästä puhutaan niin varovaisesti? Käymme tässä artikkelissa läpi 10 faktaa, jotka nälänhädästä pitäisi tietää.
1. Mikä on nälänhätä?
Nälänhätä on vakavin ruokaturvattomuuden taso, jonka väestö voi kohdata.
Se tarkoittaa:
- vähintään 20 % väestöstä kohtaa äärimmäisiä ruokapulaa ja on käyttänyt kaikki selviytymiskeinonsa,
- yli 30 % lapsista on akuutisti aliravittuja ja
- ainakin kaksi ihmistä 10 000:sta – tai neljä lasta 10 000:sta – kuolee päivässä nälkään.
2. Miten nälänhätä julistetaan?
YK:n virastojen, alueellisten elinten ja avustusjärjestöjen aloite Integrated Food Security Phase Classification, eli IPC, on kansainvälinen järjestelmä, joka valvoo ja luokittelee ruoka- ja aliravitsemuskriisejä.
IPC:llä on viisi ”vaiheiksi” kutsuttua luokitusta, jotka vaihtelevat vähäisestä ruokaturvattomuudesta (vaihe 1) katastrofaaliseen ruokaturvattomuuteen tai nälänhätään (vaihe 5). Tilanne luokitellaan nälänhädäksi vain, kun kaikki kolme yllä mainittua kynnystä nälkään, aliravitsemukseen ja kuolleisuuteen liittyen ylittyy.
Vaikka IPC suorittaa analyysin, jonka perusteella tilanne luokitellaan nälänhädäksi, vain YK ja hallitukset voivat virallisesti julistaa sen.
3. Milloin viimeksi julistettiin nälänhätä?
Siitä lähtien, kun IPC-varoitusjärjestelmä luotiin 20 vuotta sitten, vain kaksi nälänhätää on virallisesti julistettu:
- Osissa Etelä-Somaliaa vuonna 2011, kun 260 000 ihmistä, joista yli puolet oli alle 5-vuotiaita lapsia, kuoli.
- Etelä-Sudanin pohjoisissa osissa vuonna 2017, kun 80 000 ihmistä oli vaarassa.
4. Miksi nälänhädän julistukset ovat niin harvinaisia?
Nälänhädän virallinen julistaminen on viime kädessä poliittinen päätös. On monia tapauksia, joissa nälänhädän tunnusmerkit on saavutettu, mutta virallista nälänhädän julistusta ei ole tehty, koska tarvittavaa poliittista tahtoa ei ole ollut.
Nykyään nälänhädän taustalla on usein konflikti, ja monissa tapauksissa nälkää käytetään sodankäynnin välineenä esimerkiksi piiritystaktiikoiden, avun pääsyn kieltämisen ja ruoantuotantoinfrastruktuurin pommittamisen kautta. Tämä on kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vastaista, mutta selittää, miksi hallitukset usein estävät nälänhädän julistuksia.
Nälänhädän julistukset ovat myös erityisen monimutkaisia konflikti- ja piiritystilanteissa, kuten Gazassa ja Sudanissa, missä taistelut ja turvattomuus tarkoittavat sitä, että asiantuntijat eivät pääse yhteisöihin keräämään tarvittavia tietoja analyysin suorittamiseksi.
5. Pakottaako nälänhädän julistaminen toimiin?
Ei. Nälänhädän julistamisella ei ole sitovia velvoitteita YK:lle tai kansainvälisille toimijoille ryhtyä toimiin tai sitoutua rahoitukseen. Se vain keskittää maailman huomion meneillään olevaan kriisiin.
6. Miksi nälänhädän julistamiseen takertuminen on vaarallista?
Jo mainittujen käytännöllisten haasteiden lisäksi nälänhädän viralliseen julistamiseen takertuminen on ongelmallista.
Kun nälänhätä julistetaan, monille se on jo liian myöhäistä. Lapset ovat nälänhädän ensimmäisiä uhreja. Tilanteissa, jotka on luokiteltu IPC:n vaiheisiin 3 tai 4, lapset kohtaavat jo hengenvaarallista aliravitsemusta tai jopa kuolemaa. Yli 100 000 ihmistä kuoli ennen kuin nälänhätä virallisesti julistettiin Somaliassa vuonna 2011. Nälänhädän varoitusmerkkien laiminlyöntiä ei tule hyväksyä.
Nälänhädän julistamisen välttäminen ei voi siis olla ainoa tavoite, vaan lapsia on suojeltava ajautumasta alun perinkään nälkään ja aliravitsemukseen. Tämä tapahtuu puuttumalla ruokaturvattomuuden taustalla oleviin tekijöihin ja toimimalla varoitusmerkkien mukaan ennen kuin on liian myöhäistä.
7. Mikä on tilanne Gazassa ja Sudanissa?
Sekä Gazassa että Sudanissa väkivaltaiset konfliktit yhdistettyinä äärimmäisen rajoitettuun liikkumiseen ja avun pääsyn estämiseen ovat aiheuttaneet ennätyksellisen vakavia henkeä uhkaavia nälän tasoja.
Kesäkuussa IPC:n uudet tiedot paljastivat, että Gazassa Israelin yhdeksän kuukautta kestäneet pommitukset ja lähes täydellinen piiritys ovat jättäneet lähes koko väestön (96 %) kohtaamaan vakavaa ruokapulaa (IPC 3+). Yli 495 000 ihmistä, mukaan lukien lapsia, kohtaavat kaikkein vakavimman tason (IPC 5).
Sudanissa 14 kuukautta jatkunut konflikti on muuttanut maan taistelukentäksi, jättäen kolme neljästä lapsesta – eli 16,4 miljoonaa lasta – kohtaamaan vakavaa ruokapulaa (IPC 3+). Luku on lähes kaksinkertaistunut vain puolessa vuodessa. Tähän sisältyy 355 000 lasta, jotka nyt kohtaavat katastrofaalisia nälän tasoja (IPC 5).
Molemmissa paikoissa IPC on raportoinut, että lasten aliravitsemuksen ja kuolleisuusasteen vahvistamiseen tarvittavat tiedot ovat puutteellisia, jolloin ei ole ollut mahdollista varmistaa, ovatko nälänhädän luokittelun kriteerit täyttyneet.
8. Mitä tämä tarkoittaa Gazan ja Sudanin lapsille?
Se tarkoittaa, että varoitusmerkit ovat tulleet ja menneet. Se tarkoittaa, että sadat tuhannet lapset, jotka ovat onnistuneet väistämään luoteja ja pommeja, kohtaavat nyt kuoleman nälän ja tautien vuoksi. Se tarkoittaa, että monille on jo liian myöhäistä.
Lapset, jotka yhä selviytyvät näissä rankoissa oloissa, kohtaavat pitkäkestoisia vaikutuksia. Aliravitsemus voi aiheuttaa kasvun hidastumista, estää henkistä ja fyysistä kehitystä ja heikentää immuunijärjestelmää. Samanaikaisesti lapset ja perheet ovat usein pakotettuja ryhtymään epätoivoisiin toimenpiteisiin selviytyäkseen. Esimerkiksi Sudanissa lapsia värvätään aseellisiin ryhmiin ruoan ja suojelun lupauksella, altistaen heidät tuhoisalle väkivallalle.
9. Mitä Pelastakaa Lapset tekee auttaakseen?
Olemme tukeneet palestiinalaisia lapsia vuodesta 1953 ja sudanilaisia lapsia vuodesta 1983 lähtien, tarjoten hätäapua sekä turvaverkkoja auttaaksemme suojelemaan perheitä nälän pahimmilta vaikutuksilta.
Juuri nyt sekä Gazassa että Sudanissa tarjoamme hoitoa aliravitsemukseen, jaamme perheille ruokapaketteja ja käteisapua ruoan ostamiseen sekä toimitamme muuta elintärkeää apua.
Kuitenkin perusedellytyksemme tavoittaa perheet riittävän suuressa mittakaavassa ja laadukkaasti eivät yksinkertaisesti ole mahdollisia.
Me tiedämme, miten suojella lapsia nälkäkuolemalta. Me tiedämme, miten estää ja hoitaa aliravitsemusta. Mutta avun pääsyn rajoitukset sekä taistelut estävät meitä auttamasta täysimittaisesti.
10. Mitä täytyy tehdä?
Juuri nyt pääsy humanitaarisen avun piiriin on Gazan ja Sudanin lapsille elämän ja kuoleman kysymys. Myös kansainvälinen humanitaarinen oikeus velvoittaa auttamiseen. Tarvitsemme välittömän, ehdottoman tulitauon ja kiireellisiä parannuksia avun toimittamismahdollisuuksiin. Muuten yhä useamman lapsen henki menetetään.
Tarvitsemme myös välitöntä lisäystä rahoitukseen, erityisesti Sudanissa, jossa tämän vuoden puoliväliin mennessä on turvattu vain 17 % vuosittain tarvittavista varoista ihmisten auttamiseksi.
