Pelastakaa Lapset on 14.1.2025 antanut lausunnon hallituksen esitysluonnokseen kansalaisuuslain muutoksista. Pelastakaa Lapset katsoo, että kansalaisuuslain muuttamisessa olisi mahdollisuuksia parantaa lapsen oikeuksien toteutumista. Lakiehdotuksen luonnoksessa lähtökohtana on ainoastaan pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman tavoite kansalaisuuden ehtojen kiristämisestä. Lakiluonnos ei ota riittävästi huomioon YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen velvoitteita, YK:n lapsen oikeuksien komitean Suomen valtiolle antamia huomautuksia tai muista kansainvälisistä ihmisoikeussopimuksista tulevia velvoitteita.
Suomen kansalaisuutta tavoittelevat henkilöt ja heidän perheensä kuuluvat usein kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin ryhmiin. Heidän ei ole välttämättä yksinkertaista tai mahdollista hankkia virallisia asiakirjoja lähtömaistaan henkilöllisyyden todistamiseksi. Lapsilla ei ole käytännössä mitään mahdollisuuksia todentaa henkilöllisyyttään.
Lakiluonnoksessa esitetyt toimeentuloedellytykset, henkilöllisyyden todentaminen (ja rangaistusten kiristäminen tämän osalta), nuhteettomuusvaatimus, sekä jo aiemmin voimaan tullut kahdeksaan vuoteen pidennetty asumisaikavaatimus, voivat yhdessä muodostaa kohtuuttomia haasteita ja pidentää kansalaistamisprosessia epäinhimillisellä tavalla. Ehdotetuilla lainsäädäntömuutoksilla on käytännössä epäsuoria ja välillisiä, mutta merkittäviä vaikutuksia lapsen oikeuksien toteutumiseen. Lapsille haetaan pääsääntöisesti kansalaisuutta yhdessä heidän vanhempiensa kanssa, joten kansalaisuuden epääminen vanhemmilta johtaa kansalaisuuden epäämiseen myös heidän lapsiltaan.
Voi syntyä tilanteita, joissa koko elämänsä Suomessa elänyt lapsi voi menettää kansalaisuutensa, vaikka hänen vanhempansakin olisivat eläneet jo 18 vuotta Suomessa. Ei ole inhimillisesti eikä yhteiskunnallisesti kestävää, että Suomeen täysin kotoutuneet, tai täällä koko elämänsä eläneet, voisivat menettää kansalaisuuden.
Pelastakaa Lapset pitää myönteisenä hallituksen esityksen lähtökohtaa siitä, että Suomeen asettuvat ihmiset kotoutuisivat mahdollisimman hyvin. Mutta lainsäädäntömuutosten lähtökohtana oleva sanktioiminen, velvoitteiden lisääminen ja hakuprosessin pitkittäminen ei ole kestävä, kotoutumista edesauttava lähestymistapa, jolla saamme Suomeen uusia, täysivaltaisia ja hyvinvoivia kansalaisia.
