Mikä saa ihmisen vaarantamaan oman turvallisuutensa, jopa henkensä? Lapset. Näin vastaavat humanitaarisen avun työntekijämme ja vapaaehtoisemme ympäri maailmaa. He ovat ensimmäisten joukossa pelastamassa lapsia pommitusten, luonnonkatastrofien ja vallankaappausten keskeltä.
Vuosittain elokuun 19. päivänä vietämme maailman humanitaarisen avun päivää. Tarkoituksena on lisätä tietoisuutta konflikteihin joutuneiden siviilien ahdingosta eri puolilla maailmaa sekä kunnioittaa ja tukea humanitaarisen avun työntekijöitä.
Humanitaarisen avun ja avustustyöntekijöiden tarve kasvaa vuosi vuodelta. Tällä hetkellä 250 miljoonaa ihmistä tarvitsee humanitaarista apua. Joka kuudes lapsi elää konfliktialueella.
Lapset ovat aikuisia suuremmassa suojelun tarpeessa.
Lapsiin kohdistuu uhkia, kuten lapsityö, lapsikauppa, varhainen avioliitto, joutuminen lapsisotilaaksi tai eroon vanhemmistaan tai huoltajistaan, mitkä eroavat hyvinkin paljon aikuisten kohtaamista uhista. Tästä huolimatta lasten suojelua ei ole vielä nostettu humanitaarisen avun ytimeen.
Perinteisesti on ajateltu, että kriisin, konfliktin tai luonnonkatastrofin iskiessä ihmiset tarvitsevat pikaisesti vettä, ruokaa, sairaanhoitoa ja lääkkeitä. Lapset ovat jääneet varjoon. Kuitenkin lasten suojeleminen on hengen pelastava toimenpide siinä missä vesi, ruoka ja sairaanhoitokin.
Kesäkuussa julkaisemamme raportin mukaan lasten suojelua edistävä työ on jatkuvasti alirahoitettua.
Viime vuonna lasten suojeluun, jota teemme humanitaarisissa kriiseissä, tarvittavasta rahoituksesta saatiin katettua vain viidennes. Arviomme mukaan puutteellinen rahoitus asetti lähes 18 miljoonaa lasta ja huoltajaa väkivallan sekä hyväksikäytön vaaraan.
Tarvitsemme lisäresursseja, erityisosaamista lasten suojelemisesta, paikallisia osaajia ja ennaltaehkäisevää työtä. Yhtäkään lasta ei pelasteta ilman paikallisia ammattilaisia ja vapaaehtoisia, jotka tekevät väsymättömästi humanitaarista työtä.
Paikallistuntemuksen lisäksi omakohtaiset kokemukset tuovat humanitaariseen työhön korvaamatonta osaamista.
Esimerkiksi Ukrainassa osa avustustyöntekijöistämme on kasvanut konfliktin keskellä, kuten Syyriassakin. Vankan ammattitaitonsa lisäksi he tuovat mukanaan kaiken sen, mitä ovat oppineet lapsina, joihin konflikti on jättänyt jälkensä.
Konfliktin tai kriisin keskellä elävä lapsi voi tulevaisuudessa olla auttamassa lapsia, päättämässä humanitaarisen avun rahoituksesta tai johtamassa valtiota, joka kohtaa katastrofin. Jokainen lapsi on polku tulevaisuuteen, mahdollisuus parempaan huomiseen. Siksi lapsia on suojeltava poikkeusoloissa.
Tupuna Mäntysaari
Humanitaarisen työn asiantuntija
Pelastakaa Lapset ry
