Lasten ja perheiden kannalta keskeiset vaalit lähestyvät – Nämä kysymykset jakoivat puolueita kunta- ja aluevaalikyselyssämme

Pelastakaa Lasten kunta- ja aluevaalikyselyssä suomalaiset puolueet ilmaisevat halunsa vähentää lapsiperheköyhyyttä ja parantaa lasten osallisuutta ja turvallisuutta. Monet keskeiset kysymykset saavat kuitenkin puolueiden kannat hajoamaan.  

Pelastakaa Lapset kartoitti kunta- ja aluevaalien alla puolueiden näkemyksiä lasten oikeuksiin liittyvistä kysymyksistä. Huhtikuussa valittavilla päättäjillä on suuri valta ja vastuu siinä, miten lasten hyvinvoinnista ja oikeuksista huolehditaan tulevina vuosina kunnissa, hyvinvointialueilla ja niiden yhteistyössä. Muun muassa lapsiperheköyhyys, lastensuojelun haasteet ja lapsiin kohdistuva väkivalta ovat ongelmia, joiden kitkemisessä tarvitaan valtuustoilta määrätietoista työtä. 

Suomalaiset puolueet antavat vastauksissaan laajasti tukea lapsiperheköyhyyden vähentämiselle ja lasten osallisuuden, turvallisuuden ja harrastusmahdollisuuksien edistämiselle. Lähes kaikki puolueet kannattavat myös välttämättömien terveyspalveluiden takaamista paperittomille lapsille ja lapsiperheille. Monissa kysymyksissä puolueiden kannat kuitenkin jakautuvat selkeästi. 

Selkeää tukea lapsiperheköyhyyden torjumiselle kunnissa  

Lapsiperheköyhyyden torjuminen on yksi Pelastakaa Lasten tärkeimmistä tavoitteista. Viime vuosina elinkustannusten nousu ja sosiaaliturvan leikkaukset ovat lisänneet yhä useampien lapsiperheiden taloudellista ahdinkoa. Tällä hetkellä yli 120 000 lasta elää vähävaraisissa perheissä. Viime vuosien sosiaaliturvaleikkausten takia köyhyysrajan alapuolelle on arvioitu putoavan 17 000 lasta lisää. Vuonna 2024 julkaistussa Lapsen ääni -raportissamme pienituloisten perheiden lapset ja nuoret kertovat puutteiden näkyvän arkisissa perustarpeissa ja mahdollisuuksissa harrastaa.  

Suomen valtio on sitoutunut eurooppalaisen lapsitakuun ja kansallisen lapsistrategian kautta vähentämään lapsiperheköyhyyttä 33 000 lapsella vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on kuitenkin karkaamassa yhä kauemmas. Kuntien ja hyvinvointialueiden budjettipäätöksillä ja toimenpiteillä on keskeinen rooli siinä, saadaanko lapsiperheköyhyys kääntymään laskuun. 

Vaalikyselymme vastausten perusteella kaikki suomalaiset puolueet ovat valmiita vaikuttamaan kunnissa ja hyvinvointialueilla lapsiperheköyhyyden kierteen katkaisemiseen. Odotamme, että lupaukset johtavat käytännön toimiin uusissa valtuustoissa.  

Vaalikyselymme vastausten perusteella kaikki suomalaiset puolueet ovat valmiita vaikuttamaan kunnissa ja hyvinvointialueilla lapsiperheköyhyyden kierteen katkaisemiseen.

Yksimielistä tukea ilmoituskanaville väkivaltaan puuttumista varten 

Puolueet tukevat yksimielisesti myös monia lasten ja nuorten turvallisuutta vahvistavia toimia. Kaikki puolueet lupaavat taata sen, että kunnat tarjoaisivat lapsille kriittisen lukutaidon ja digiturvataitojen kasvatusta. Tämä on tärkeä lupaus, sillä samalla kun verkko ja digitaaliset alustat tuovat lasten elämään useita positiivisia asioita, ne altistavat myös riskeille. Tyttöihin ja vähemmistöryhmiin kohdistuu erityisen paljon väkivaltaa ja häirintää verkossa.

Vuoden 2023 kouluterveyskyselyn mukaan 8.–9.-luokkalaisista tytöistä noin 38 % oli kokenut seksuaalista häirintää puhelimessa tai internetissä vuoden aikana, ja pojista lähes joka kymmenes. Myös verkossa tapahtuva kiusaaminen, vihapuhe ja disinformaation leviäminen heikentävät lasten turvallisuutta ja hyvinvointia. Digiturvataidot edistävät osaltaan sitä, että lapset ja nuoret pystyvät toimimaan turvallisesti ja yhdenvertaisesti digiympäristöissä, tunnistavat verkossa tapahtuvat rikokset ja tietävät, kelle raportoida niistä. 

Kaikki puolueet sitoutuivatkin myös tarjoamaan lapsille luottamuksellisia ja lapsiystävällisiä ilmoituskanavia silloin, kun he kohtaavat väkivaltaa, häirintää ja rasismia arjen ympäristöissään. Tällaisten palveluiden toteuttaminen on yhä kunnissa alkutekijöissään, vaikka tarve on ilmeinen. Vuoden 2023 kouluterveyskyselyn mukaan joka kolmas 8.–9.-luokkalaisista oli kokenut syrjintää koulussa tai vapaa-ajalla. Samasta ikäryhmästä joka kolmas oli myös ollut koulukiusattuna tai osallistunut koulukiusaamiseen lukukauden aikana. YK:n lapsen oikeuksien komitea onkin ilmaissut vuonna 2023 huolensa syrjinnän, ahdistelun ja koulukiusaamisen yleisyydestä Suomessa.  

Ilmastosuunnitelmista, yhdenvertaisuussuunnittelusta ja lastensuojelun jälkihuollosta erimielisyyksiä

Puolueiden näkemykset jakautuvat monien kysymysten kohdalla. Kysyimme puolueilta, tulisiko lastensuojelun jälkihuollon palveluita tarjota 25 ikävuoteen asti, tulisiko varhaiskasvatuksen yksiköiltä edellyttää yhdenvertaisuussuunnitelmien tekemistä ja tulisiko kuntien tehdä ilmastosuunnitelmat ja toteuttaa niitä lasten ja nuorten kanssa. Hallitus on poistanut velvoitteet näiden suunnitelmien tekemiseen sekä laskenut lastensuojelun jälkihuollon tarjoamisen ikärajaa. Kyselyssämme hallituspuolueiden rivit kuitenkin hajosivat näiden kysymysten kohdalla. Perussuomalaiset suhtautuu näihin toimiin kielteisesti myös tässä kyselyssä eivätkä kristillisdemokraatitkaan kannata niitä. RKP puolestaan kannattaa kaikkia toimia. Kokoomus suhtautuu yhdenvertaisuussuunnitelmiin ja jälkihuollon ikärajan nostamiseen kielteisesti, mutta tukee kyselyssämme ilmastosuunnitelmien tekemistä kuntatasolla. Liike nyt, keskusta, SDP, vihreät ja vasemmistoliitto ovat kaikki näistä toimista jokseenkin tai täysin samaa mieltä. 

Paperittomien lasten ja lapsiperheiden terveydenhuolto turvattava 

Lähes kaikki puolueet osoittavat tukensa välttämättömän terveydenhuollon tarjoamiselle paperittomille lapsille ja lapsiperheille. Vain perussuomalaiset asettuvat kyselyssämme vastustamaan paperittomien terveydenhuoltoa.  Puolueiden kirjoittamista perusteluista vastauksille tulee kuitenkin ilmi, että yksityiskohdissa on joitain eroja muidenkin puolueiden välillä. Keskusta ja kokoomus rajaavat perusteluissaan tarkemmin, ketkä mihinkin palveluihin pääsisivät. 

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti Pelastakaa Lapset painottaa, että kaikilla lapsilla on yhtäläinen oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin Suomessa, statuksesta riippumatta. Lasten hyvinvointia ei voi erottaa heidän vanhempiensa hyvinvoinnista. Koko perheellä on oltava pääsy välttämättömiin palveluihin. Yhdenvertaisuutta nakertaa jo tällä hetkellä se, miten paljon haasteita paperittomat lapset ja heidän perheensä kohtaavat julkisten palveluiden ja tuen saamisessa Suomessa, kuten Pelastakaa Lasten ”Lapsi on lapsi eikä paperiton” -raportti osoittaa.  

Lupausten on näyttävä teoissa tulevalla valtuustokaudella  

Lasten ja perheiden hyvä arki ja toimivat arjen palvelut rakennetaan kunnissa ja hyvinvointialueilla. Siksi tulevat vaalit ovat lasten kannalta erityisen tärkeät. Olemme tyytyväisiä siitä, että suomalaiset puolueet ovat monissa vastauksissaan yksimielisiä lasten oikeuksien kannalta keskeisistä kysymyksistä. Myös perusteluissaan puolueet korostavat lasten ja perheiden hyvinvoinnin turvaamista kunnissa. Pelastakaa Lapset seuraa, siirtyvätkö puolueiden lasten ja lapsiperheiden parempaan tulevaisuuteen tähtäävät kannat sanoista teoiksi kunnissa ja hyvinvointialueilla tulevalla valtuustokaudella. 

Näin puolueet vastasivat kunta- ja aluevaalikyselyymme

Nuorti aikuinen, jolla on pitkät vaaleat hiukset seisoo rakennuksen edessä sylissään koulukirjoja ja -vihkoja.

Tutustu kunta- ja aluevaalikyselymme tuloksiin laajemmin.

Kirjoittajat: Maija Toriseva, Sonja Kekkonen, Tiina-Maria Levamo, Veli Liikanen

Lähteet: ks. raportti.