Lapsen ääni -kyselyn avulla tuetaan lasten osallisuutta keräämällä heidän subjektiivisia kokemuksiaan arjesta, hyvinvoinnista sekä perheen taloudellisesta tilanteesta. Tavoitteena on nostaa lasten ja nuorten ääni kuuluviin osaksi yhteiskunnallista keskustelua sekä edistää lasten oikeutta osallisuuteen ja vapauteen ilmaista näkemyksiään heitä koskevissa asioissa.
Lasten ja nuorten kokemusten keräämisen lisäksi halusimme vahvistaa nuorten osallisuutta Lapsen ääni 2024 -kyselyn tulosten raportoinnissa.
Yhden vanhemman perheiden nuorten näkökulma
Lapsiperheköyhyys koskettaa erityisesti yhden vanhemman perheitä, jonka vuoksi yhteistyö Yhden Vanhemman Perheen Liiton nuorten vaikuttajaryhmän Tsemppareiden kanssa tuntui luontevalta. Uskoimme nuorilla olevan eritavoin ymmärrystä ja näkemystä Lapsen ääni -kyselyn sisältöä kohtaan.
Järjestimme Tsemppari-nuorten kanssa kaksi tapaamista Teamsin kautta, sillä vaikuttajanuoret asuvat eri puolilla Suomea. Toimintaan osallistui 8 nuorta, jotka olivat ikäjakaumaltaan 11–22 -vuotiaita.
Tsempparit osallistuivat kirjoittamaan Lapsen ääni -raportin esipuhetta sekä vaikuttamisosiota. Lisäksi nuorille tarjottiin mahdollisuutta osallistua päättäjätapaamiseen tai kyselyn tulosten raportointiin sosiaalisen median alustojen kautta.
Nuorille merkitykselliset asiat voivat tuntua aikuisille merkityksettömiltä
Ensimmäisellä tapaamiskerralla keskityimme työstämään yhdessä Lapsen ääni 2024-raportin vaikuttamisosiota hyödyntäen Flinga-etätyökalua sekä Webropolia yhteiseen tiedonrakentamiseen. Tsemppareille lähetettiin etukäteen kyselyyn vastanneiden sitaatteja sekä tietoa kyselyn sisällöistä. Sitaatit käsittelivät nuorten mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin ja mielipiteitä siitä, miten nuoria voisi ottaa mukaan vaikuttamaan vielä paremmin. Tsempparit myötäilivät kyselyyn vastanneiden näkemyksiä sekä tarkastelivat kyselyn teemoja vielä syvemmin.
Nuorten kuuleminen on tärkeää, sillä jokin aikuiselle merkityksettömältä tuntuva asia voi tuntua nuorelle erityisen tärkeältä.
Tsemppareiden mielestä lasten ja nuorten ääntä tulisi kuulla erityisesti vapaa-aikaan, kiusaamiseen ja mielenterveyteen liittyvissä teemoissa. Nuorten kuuleminen on tärkeää, sillä jokin aikuiselle merkityksettömältä tuntuva asia voi tuntua nuorelle erityisen tärkeältä.
Tsempparit kokevat, että nuoruus on kivaa aikaa, mutta nuorten elämään liittyy myös paineita ja suorittamista yli omien rajojen. Turvalliset aikuiset, ilmaiset vapaa-ajan tekemiset ja hengailupaikat ovat tärkeitä kiusaamisen ehkäisyyn ja sosiaalisten suhteiden luomiseen. Hintojen kallistuminen on tiukentanut rahan käyttöä perheissä.
Tsemppareiden mielestä tietoa nuorisotaloista ja erilaisten tukipalveluiden saatavuudesta tulisi lisätä. Nuorten mielipiteitä voisi kerätä kunnissa anonyymeillä kyselyillä tai järjestämällä tilaisuuden, jossa nuoret pääsisivät kertomaan kehittämisideoistaan.
Toisella tapaamiskerralla jaoimme Tsempparit kolmeen pienryhmään kirjaamaan ranskalaisinviivoin ajatuksia Webropoliin kolmen kysymyksen alle siitä, millaista on olla nuori tässä ajassa. Pienryhmätyöskentely loi tilaa kaikkien ajatusten kuulemiselle iästä riippumatta. Kysymykset herättivät paljon keskustelua pienryhmissä, jonka vuoksi työskentelyä olisi voinut jatkaa vielä pidempäänkin. Näistä ajatuksista muodostui runko esipuheelle, jonka kirjoitimme nuorten luvalla puhtaaksi. Valmis esipuhe tarkastettiin ja hyväksytettiin Tsemppareilla.
Nuorten mielipiteet ja kokemukset osaksi päätöksentekoa
Halusimme tarjota Tsemppareille mahdollisuutta päästä kertomaan heille tärkeistä aiheista myös päättäjille sekä somealustojen kautta suuremmalle yleisölle. Erityisesti päättäjätapaaminen herätti heissä innostusta. Päättäjätapaamisen ajankohtaa on suunniteltu loppuvuodelle.
Tapasimme vielä Tsemppareiden kanssa etäyhteydellä, sillä halusimme kuulla heidän toiveitaan ja ajatuksiaan vierailun sisällöstä. Nuorilta nousi paljon ajankohtaisia huolia perheiden taloudelliseen tilanteeseen ja nuorten hyvinvointiin liittyen. Nuoret kokivat mieluisimmaksi vaihtoehdoksi vapaamuotoisemman keskustelutilaisuuden päättäjien kanssa, jossa he pääsevät kertomaan itselleen tärkeistä aiheista yhteisen kahvipöydän ääressä.
Päättäjien tulee systemaattisesti edistää lasten oikeuksien toteutumista ja lapsen etu tulee olla aina päätöksenteon keskiössä. Vanhempien taloudellinen tilanne sekä siihen liittyvät haasteet ovat suoraan yhteydessä lasten elämään.
Jotta lasten omakohtaiset kokemukset tulevat huomioiduiksi, päättäjien on tärkeää pysähtyä kuulemaan lasten ja nuorten ajatuksia perheen taloudellisen tilanteen vaikutuksista heidän arkeensa. Lisäksi nuorten kuuleminen vahvistaa pystyvyyden tunnetta vaikuttaa itseään koskevissa asioissa.
Kirjoittaja
Pihla Välivaara
korkeakouluharjoittelija, lapsiperheköyhyys
