Lapsen ääni 2024 – Lasten kokemuksia hyvinvoinnista, arjesta ja pienituloisuudesta

Lasten kokemuksia ja näkemyksiä on tärkeää kuulla, kun tehdään lasten ja perheiden hyvinvointiin vaikuttavia päätöksiä.

Lapsen ääni on vuosittainen kyselymme, jonka tarkoituksena on kirjaimellisesti tuoda lasten äänet kuuluviin. Kyselyyn vastaamalla lapset ja nuoret kertovat elämästään ja arjestaan. Se avaa ovet lasten ja nuorten kokemusmaailmaan – miten he asioita kokevat ja niitä tulkitsevat.  Tänä vuonna kyselyn aiheina olivat lasten ja nuorten kokemukset hyvinvoinnista, arjesta ja perheen toimeentulosta.  

Kuilut kasvavat

Lapsen ääni 2024 -kyselyn tulokset paljastavat lasten ja nuorten kokemusmaailmojen lipuvan yhä kauemmas toisistaan. Valtaosalla lapsista ja nuorista menee hyvin, mutta osa jää tästä hyvinvoinnista yhä enemmän jälkeen. Lapsiperheköyhyys uhkaa perheiden ja lasten hyvinvointia, ja heikentää luottamusta hyvinvointivaltion huolenpitoon.

Kyselyymme vastanneiden lasten kokemus riittävästä ja säännöllisestä ruuasta on heikentynyt viimeisen kolmen vuoden aikana. Pienituloisten perheiden lapset kertovat perheen taloudellisista haasteista, jotka näyttäytyvät erityisen haastavina yksinhuoltajatalouksissa.

Lapset kokevat pienituloisuuden rajoittavan heidän mahdollisuuksiaan harrastaa ja viettää vapaa-aikaa ystävien kanssa, sekä kaventavan ystävyyssuhteita, heikentävän yhteenkuuluvuutta ja voimistavan eriarvoisuuden tunteita.

Hyvinvoinnin kokemukset ovat heikommat pienituloisilla vastaajilla myös digiympäristöissä. Nettikiusaaminen, kuten ikävät kommentit, uhkailu ja ulosjättäminen, oli yleisempää pienituloisten perheiden lapsilla verrattuna muihin vastaajiin. Nämä lapset ja nuoret kokivat myös muita vastaajia useammin, etteivät heidän vanhempansa ole kiinnostuneita siitä, mitä he tekivät netissä tai somessa.   

Pienituloisten perheiden lapsista

Lasten vastauksissa on runsaasti kuvauksia palkan riittämättömyydestä ja vanhemman tarpeesta tehdä useampaa työtä, jotta kustannukset saadaan katettua. Yksinhuoltajatalouksissa tilanteet ovat lasten vastausten perusteella erityisen haastavia.  

“Äitin täytyy aina miettiä kaupassa, että mitä voi ostaa ja joskus ei ole lämmintä ruokaa koko päivänä.” 

Vaikeita tilanteita ratkaistaan lasten mukaan esimerkiksi lainaamalla rahaa tuttavilta tai hakemalla apua diakoniatyöstä. Kaupassa valitaan halvin vaihtoehto. Osa vastaajista kertoi myös osallistuvansa itse perheen kustannuksiin käymällä itse töissä.  

“Tuntuu epäreilulta, että piti itse mennä jo tosi nuorena töihin, vaikka kenenkään kaverin ei tarvinnut, kun he saa vanhemmilta rahaa esim. vaatteisiin ja kavereiden kaa hengaukseen.”

Avovastauksissa vastaajat kertovat muun muassa inflaation, tukien pienenemisen ja koronan vaikuttaneen perheen taloudelliseen tilanteeseen.

Kysymys ruoasta paljastaa pienituloisten perheiden erityisen haavoittuvan tilanteen. Vastaajista, jotka elävät pienituloisissa perheissä, 19 % koki, ettei kotona ole riittävästi ja säännöllisesti ruokaa, koska perheellä ei ole siihen varaa.

”Vielä aiemmin oli vaan muutaman päivän jääkaappi tyhjänä ennen tilipäivää, mut nyt on jo viikkoo tai kahta ennen.”

Vapaa-ajan ja osallisuuden puutteet näkyvät pienituloisissa perheissä elävien lasten elämässä rajallisina mahdollisuuksina harrastaa, matkustaa perheen kanssa tai viettää aikaa ystävien kanssa tilanteissa, joissa muilla on esimerkiksi varaa elokuvateatteriin tai ravintolakäyntiin.

“Harrastuksiin ei yleensä riitä rahaa ja uusia vaatteita tulee ostettua harvoin. Lomilla ollaan vain kotona eikä olla matkustettu kun vain maan sisällä noin kerran kahdessa vuodessa.” 

“En välttämättä pääse menemään paikkaan missä kaverit tapaisivat, ei ole rahaa välipaloihin, ei ole rahaa jopa joskus tarpeellisiinkin asioihin.”

Tulevaisuuden toivo

Kyselyssä tuli vahvasti esille myös lasten ja nuorten huoli tulevaisuudesta. Siinä pelottavat esimerkiksi uusien sotien ja kriisien mahdollisuus ja se, ettei saa töitä.

Toiveet tulevasta taas koskivat usein opiskelua, työelämää, matkustelua ja ihmissuhteita. Se, mikä erottaa pienituloisten perheiden lasten ja nuorten tulevaisuuden toiveet muista on taloudellisen vakauden ja rahahuolista vapaan tulevaisuuden merkitys.

71 % pienituloisten perheiden lapsista kokee tulevaisuuden huolestuttavana.

Kaikista vastanneista yhteensä 50 % kokee näin.

Lisäksi nuoret kertoivat näkemyksiään mm. laajemmista yhteiskunnallisista teemoista, ilmastonmuutoksesta, sosiaalisesta mediasta sekä toivoivat lasten ja nuorten mielenterveystilanteeseen parannusta. He myös kokevat, että nuorten tulisi saada vaikuttaa heitä koskevin asioihin ja päätöksiin.

“Haluaisin elää onnellista elämää, jossa saisin toteuttaa unelmiani. En haluaisi olla ahdistunut tai pelätä sotaa yms.” 

“[Toivon] Että lasten/nuorten mielenterveyteen puututaan enemmän, sillä me nuoret olemme niitä jotka jäävät tänne pitämään maailmaa yllä. Jos apua ei saada nuorille tarpeeksi ajoissa eivät nuoretkaan jää tänne pitämään maailmasta hyvää huolta.” 

“Mahdollisuudet [vaikuttaa] on huonot. Kaikissa hallituksissa ja johtoportaissa on pelkkiä aikuisia jotka ajaa oman ikäluokan etua eikä niitä oikeastaan kiinnosta lapset ja nuoret tai sellainen viba ainakin tulee.” 

Miten lapset ja nuoret itse näkevät, että näitä puutteita ja ongelmia voitaisiin ratkaista? Lue Lapsen ääni 2024 -raportti ja tutustu lasten ja nuorten ratkaisuehdotuksiin!