Vuoden 2023 Lapsen ääni -kyselyssä kysyimme lapsilta ja nuorilta perheiden taloudellisesta tilanteesta ja lasten hyvinvoinnista. Raportti paljastaa, että lasten ja lapsiperheiden arki kotimaassa on kriisiytymässä. Köyhyyden aiheuttamat puutteet näkyvät lasten kaikilla elämänalueilla.

Lapsen ääni -kyselyyn vuonna 2023 vastanneet lapset kertovat, millaista on elää lapsuutta ja nuoruutta maailmassa, jossa on takana koronapandemia, meneillään pitkittynyt sota Euroopassa sekä merkittävä inflaatio ja elinkustannusten nousu.

Keväällä 2023 Lapsen ääni -kyselyyn vastasi yhteensä 1725 lasta ja nuorta. Vastaajista suurin osa oli yläkoululaisia, 13–15-vuotiaita eri puolelta Suomea. Keskimääräinen vastaaja oli suomenkielinen ja asui pienessä kaupungissa kahden vanhemman kanssa. Enemmistö vastaajista oli tyttöjä ja noin kolmasosa vastanneista lapsista koki kuuluvansa johonkin vähemmistöön. Pienituloiseksi perheensä luokitelleita lapsia oli 14 % vastaajista.

Ruoanpuute kasvussa, yhä useampi lapsi kokee nälkää Suomessa​

Vuoden 2022 Lapsen ääni -kyselyn perusteella ei lukujen valossa voinut vielä puhua selvästä ruoan puutteesta perheissä, mutta tilanne on vuodessa muuttunut.​ Vuonna 2022 kaikista vastaajista 2 % ja pienituloiseksi itsensä määritelleistä vastaajista 7,5 % kertoi, että kotona ei saa riittävästi ja säännöllisesti ruokaa. Vuoden 2023 kyselyssä kaikista vastaajista 2 % ja pienituloisista jopa 14 % koki ruoanpuutetta kotona.

”Just ja just on rahaa ostaa ees ruokaa, et saatetaa syyä pelkkää makaroonii viikon putkee ja on myös päiviä, kun ei vaan oo ruokaa, koska ei oo rahaa ja kaikki on niin kallista. Saatan helposti olla viikonki syömättä kunnolla. Saatan välillä syyä kavereilla ja koitan syyä koulussa koska kotona ei oo ruokaa.”

Lapset kuvaavat myös yksipuolista ruokavaliota, joka koostuu pääasiassa esimerkiksi leivästä tai puurosta. Osa perheistä saa ruoka-apua. Jotkut vanhemmat vähentävät omia ruoka-annoksiaan, jotta lapsille riittäisi. Ruokaa ostetaan tarkasti budjettia noudattaen, suositaan halpoja ja alennettuja tuotteita, ja säästetään monipuolisuudesta ja terveellisyydestä.

”Hedelmät on liian kalliita. Muutkin hyvät ja terveelliset asiat on liian kalliita.”

”Kun hinnat ovat nousseet, vanhemmilla ei ole ollut rahaa esim kunnon ruokaan tai on joutunut tekemään niin, että vanhemmat ei syö, jotta lapset saa ruokaa.”

Ruoan lisäksi lapset kertovat perheidensä säästävän myös muista asioista, kuten hygieniatuotteista (deodorantti, kuukautissuojat), talvivaatteista, laitteista, liikkumisesta (polttoaine, julkisen liikenteen liput) sekä asunnon lämmityksestä ja vedestä.

”Kaikkea pitää rajoittaa. Vessapaperia saa pieninä palasina ja suihkussa saa käydä yksi ihminen päivässä, jotta ei menisi liikaa vettä, sillä se on kallista.”

”Tuntuu, että on niin erilainen kaikista.”​ – Arjen puutteet aiheuttavat osattomuuden ja ulkopuolisuuden tunteita

Pienituloisten perheiden lasten kuvaamat arjen puutteet ovat laajoja ja liittyvät perustarpeiden lisäksi muun muassa harrastamiseen ja vapaa-aikaan.​

30 % pienituloisten perheiden lapsista kertoi joutuneensa lopettamaan maksullisen harrastuksen, koska perheellä ei ole siihen enää varaa. Pienituloisuus vaikuttaakin myös lasten sosiaalisiin suhteisiin ja lapset kertovat, että rahan puutteen vuoksi heillä ei ole esimerkiksi mahdollisuutta viettää vapaa-aikaa kavereiden kanssa (25 %), käydä konserteissa, elokuvissa tai ravintoloissa (34 %) tai järjestää esimerkiksi syntymäpäivä- tai rippijuhlia (30 %). 76 % pienituloisten perheiden lapsista kertoo, ettei perheellä ole varaa lomailla yhdessä.

”Sellainen harrastus, josta maksetaan satanen syksyllä ja sen jälkeen sitä saa harrastaa seuraavaan kesään asti, jätettiin minulta pois rahan säästön takia.”

”Tehdään vähemmän yhteisiä perhejuttuja, kuten retkiä.”

”Perheeni matkailuhupi kesällä on loppunut ja masennutaan kotona.”

Arjen ja vapaa-ajan puutteet uhkaavat lasten mielen hyvinvointia ja kokonaisvaltaista jaksamista.​ Ulkopuolisuuden ja erilaisuuden kokemusten myötä pienituloisuus vaikuttaa lasten kaverisuhteisiin ja lisää kiusaamisen ja yksinäisyyden riskiä.

Monet pienituloisista lapsista kertovat, että heillä ei ole läheisiä ystäviä tai aikuisia tukenaan, ja monet eivät koe voivansa luottaa muihin ihmisiin. Tämä heikentää heidän hyvinvointiaan ja lisää eriarvoisuuden, osattomuuden ja syrjäytymisen tunteita.

”Äitini on usein poissa ja olen joka ilta klo 20 yksin kotona ja joka aamu lähden yksin kouluun.”

”Aika yksinäiseltä tuntuu välillä, kun ei ehkä oo oikein läheisii, hyviä ja reiluja kavereita.”

”On mennyt huonompaan suuntaan, kun kavereita katoaa ja ainoa aikuinen kelle voin puhua on kuraattori.”

Huoli taloudesta ja osattomuuden tunteet näkyvät pienituloisten perheiden lasten mielenterveydessä

Osattomuuden ja ulkopuolisuuden kokemukset vaikuttavat merkittävästi lapsen kasvuun ja kehitykseen sekä tulevaisuususkoon. Kyselyn mukaan suurin osa lapsista tuntee selviytyvänsä arjesta, mutta heidän elämänlaatunsa, tyytyväisyytensä ja uskonsa itseensä ovat uhattuna.

Taloudellinen epävakaus ja toimeentulovaikeudet aiheuttavat lapsille huolta, stressiä ja pelkoa. Lapsuudessa koettu köyhyys voi johtaa pitkittyneisiin, jopa ylisukupolvisiin ongelmiin.

Pienituloisten perheiden lapset kokevat enemmän negatiivisia tunteita verrattuna muihin vastaajiin. Taloudelliset vaikeudet aiheuttavat huolta, ahdistusta, jännitystä, pelkoa, syyllisyyttä, eriarvoisuutta, ärsytystä ja harmia. Lapset tuntevat olonsa eriarvoiseksi kavereihinsa nähden, koska he eivät voi osallistua samoihin asioihin ja perheen raha-asiat voivat aiheuttaa häpeää.

Pienituloisten perheiden lapset näkevät myös muita useammin vanhempiensa huolen ja stressin. Lapset kertovat ahdistuvansa rahahuolista, kun vanhemmat ovat stressaantuneita ja riitelevät. Lapsia huolettaa perheen selviytyminen.

Huolet, osattomuus ja jatkuvat negatiiviset tunteet tekevät jaksamisesta vaikeaa ja heikentävät mielenterveyttä. 64 % pienituloisten perheiden lapsista kertoi kyselyssä kokevansa mielenterveytensä huonoksi. Kaikilla vastaajilla vastaava luku on 43 %.

Itsetuhoisuus oli esillä usean lapsen kokemuksissa. Avovastauksista suoria mainintoja itsetuhoisesta käyttäytymisestä löytyi yli 50 kertaa.

”Kyllästynyt elämään. Ollut jo yli vuoden. Suunnittelen itsaria päivittäin.”

”Viiltelen, haluan kuolla, kadota.”

Pienituloisuus lisää avun ja palvelujen tarvetta erityisesti terveys- ja mielenterveyspalveluiden kohdalla. Kyselyn perusteella kuitenkin erityisesti pienituloisten perheiden lapset kokevat jäävänsä vaille tarvitsemiaan palveluita, ja jopa 32 % heistä kertoo tarvitsevansa apua, jota ei ole saanut.

Palvelujen tarjonta ei vastaa palveluntarvetta, ja pienituloisten perheiden tilanne on vaikeutunut viime vuosina. Lapset kaipaavat erityisesti tukea mielenterveyteen, terapiaa ja apua itsetuhoisten ajatusten käsittelemiseen ja vähentämiseen. He toivovat myös arjen apua ja taloudellista tukea perheille.

”Mielenterveyteni on todella huono ja apua siihen on vaikea saada. Suoraan sanoen en osaa sanoa näänkö enää seuraava vuotta, jos avun saanti on tällä tolalla edelleen.”

“En tiedä miten, mutta jotenkin yhteiskunta pitäisi rakentaa paremmaksi kaikille.” – Lasten ratkaisut köyhyysahdinkoon

Lapsen ääni -kyselyä on toteutettu vuodesta 2001 alkaen ja lasten köyhyyskokemukset toistuvat samankaltaisina vuodesta toiseen. Pitkäaikainen köyhyys heikentää lasten hyvinvointia, aiheuttaa osattomuuden kokemuksia ja horjuttaa luottamusta tulevaisuuteen ja yhteiskuntaan.

Lapsilla on oikeus ilmaista mielipiteensä ja tulla kuulluksi. Lapsilla on arvokkaita ratkaisuja, joilla voidaan tukea nykyisten lasten ja tulevaisuuden aikuisten hyvinvointia, sekä edistää yhteiskuntarauhaa. On aika kuunnella lapsia ja tehdä yhteiskunnassa muutoksia, jotka tukevat perheitä ja lapsia.

”Toivon, että maailma olisi tasa-arvoisempi paikka ja vähätuloisia perheitä tuettaisiin enemmän.”

”Että tehdystä työstä maksettaisiin palkkaa, jolla tulee toimeen”

”Ehkä harrastukset vois olla edullisempia tai edes ne harrastusvälineet jotka joutuu itse hankkimaan että edes voi harrastaa.”

Kyselyn pohjalta Pelastakaa Lapset suosittaa lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi kokonaisvaltaista ja pitkäjänteistä lapsi- ja perhepolitiikkaa, joka noudattaa kansallista lapsistrategiaa.

Sosiaaliturvan tulee olla riittävää, ja palveluihin sekä lasten ja nuorten mielenterveyden tukemiseen on ohjattava riittävästi resursseja.

Palveluiden on oltava tarpeenmukaisia sekä helposti ja ajallaan saatavilla. Lisäksi on kehitettävä mahdollisuuksia lasten ja nuorten harrastuksiin osallistumiseen harrastamisen Suomen mallin mukaisesti.

Lapsen oikeuksien turvaamiseksi on keskeistä noudattaa lapsen edun ensisijaisuutta, edistää lasten osallisuutta ja kuulla heidän mielipiteitään päätöksenteossa.

Lue koko raportti

Raportin ja artikkelin kuvat: Anna Autio

Kuvat ovat kuvituskuvia. Kuvien nuoret eivät ole kyselyyn vastanneita nuoria.

Lisätietoja