Lapset elävät maailman tapahtumien keskellä. Heillä on omat ajatuksensa, kokemuksensa ja tuntemuksensa siitä missä nyt mennään. Mitä me aikuiset tiedämme lasten ajatuksista?
Pienet lapset tuottavat tietoa moninaisin tavoin: kertomalla, näyttämällä, piirtämällä sekä toiminnallaan. Lapsia kohtaavat ammattilaiset ovat kertoneet tunnistavansa tilanteet, joissa he ovat halunneet aidosti kuulla lasta, mutta yhteyden luominen ei syystä tai toisesta ole onnistunut.
Mikäli haluamme, että kaikenlaiset lapset tulevat kuulluksi, on juttelun lisäksi opittava havainnoimaan. Havainnointi on olennaista dialogisuudessa. Dialogisuus on taito, jonka oppii harjoittelemalla.
Hiljaisuuskin voi olla vastaus, joka ei vain ole sanallisessa muodossa. Puhumattomien lasten kohdalla havainnointi on tärkeä työväline.
Luo ajatusten vaihdolle puitteet
Aikuinen voi kertoa lapselle, mitä nyt tapahtuu. Sen voi tehdä vaikkapa piirtämällä ja juttelemalla siinä samalla. Kysymyksiä kysymällä voi herätellä keskustelua.
”Minusta olisi mukava kuulla, mitä sinulle kuuluu. Mikä tänään on ollut mukavaa?”
Dialogisuudessa on olennaista, että aikuinen haluaa kuulla, mitä lapsella on sanottavaa. Ei kannata olettaa, että lapsi vastaa sen, mitä haluat kuulla. On maltettava antaa lapsen kertoa sen, mitä hän itse haluaa.
Vuorovaikutustilanteet lapsen kanssa voivat rönsyillä. Lapsi saattaa toimia aivan toisin kuin aikuinen olettaa, sillä lapsellakin on valtaa vuorovaikutuksessa. Lapsi voi vastata aivan muuta kuin mitä kysyttiin, tai hän voi viedä keskustelua päättäväisesti haluamaansa suuntaan.
Lapset ovat oman elämänsä asiantuntijoita
Lapsilla on valtavasti kokemustietoa omasta elämästään, ja he ovat kyvykkäitä kertomaan niistä omilla tavoillaan.
Dialogisessa kohtaamisessa asetutaan samalle tasolle lapsen kanssa, kuunnellaan ja annetaan lapselle aikaa kertoa, leikkiä ja toiminnallisuutta unohtamatta. Havainnointi, kiinnostus ja eläytyminen vahvistavat vuorovaikutusta.
Lapsen kanssa puhuttaessa asenteella, eleillä ja äänensävyillä on merkitystä. Nauru, ilo, hymy ja aito kuunteleminen välittyvät.
”Mitä voisin tehdä ensi kerralla toisin, että olisin vielä parempi juttelukaveri sinulle?”
Lapsen ei tule joutua pinnistelemään tullakseen kuulluksi. Meidän aikuisten on nähtävä vaivaa, jotta saamme lapset mukaan vuoropuheluun.
Teksti on lyhennetty versio Pelastakaa Lapset -lehden numerossa 3/2024 julkaistusta jutusta.
Kaipaatko tietoa siitä, miten lapsen oikeudet ja hyvinvointi toteutuvat lasten elämässä?
Jokaisella lapsia kohtaavalla aikuisella on mahdollisuus tutustua lasten kokemuksiin. Dialogisuus on väylä lapsen kokemuksen äärelle.
