Pakolaistaustaiset perheet joutuvat olemaan erossa toisistaan jopa kymmenen vuotta. Pitkä erossaolo vaikuttaa perheenjäsenten hyvinvointiin. Pelastakaa Lapset vastustaa ulkomaalaislakiin kaavailtua muutosta, joka pidentäisi entisestään perheenjäsenten erossaoloaikaa.
Perheenyhdistämisen kokeneet perheet ovat joutuneet olemaan erossa toisistaan kahdesta kymmeneen vuotta. Pitkä erossaoloaika vaikuttaa perhedynamiikkaan, vanhemmuuteen, lasten ja vanhempien suhteeseen sekä perheen kotoutumiseen.
Tämä selviää Pelastakaa Lasten tänään julkaisemasta selvityksestä ”Kuinka kauan pitää jatkaa näin?” – Pakolaistaustaisten perheiden kokemuksia perheenyhdistämisestä. Järjestö haastatteli selvitystä varten pakolaistaustaisia perheitä heidän kokemuksistaan perheenyhdistämisestä, sen vaikutuksista perheeseen ja perhe-elämään sekä heidän tuen tarpeestaan.
Lapsilla ristiriitaisia tunteita perheenyhdistymisestä
Perheenyhdistämisprosessin pitkä kesto heijastuu myös lasten kokemuksiin ja tunteisiin perheen yhdistyessä. Vaikka perheen yhdistyminen koettiin lähtökohtaisesti hyvänä asiana, se herätti myös ristiriitaisia tunteita lapsissa. Osa Suomeen muuttaneista lapsista ikävöi lähtömaahan jääneitä isovanhempiaan, jotka olivat olleet osa tiivistä tukiverkkoa pitkän odotuksen ajan. Suhde perheenkokoajana toimineeseen vanhempaan oli ehtinyt etääntyä erossa olon aikana.
” Tyttärelläni oli vaikeuksia, koska hänen näkökulmastaan tämä mies oli tuntematon. Hänelle, hänen isoisänsä oli isä ja kaikki kaikessa — Kesti noin kuusi kuukautta [tottua isään] –.”, selvitykseen osallistunut vanhempi kertoo.
Tuen tarpeesta kysyttäessä perheet nostivat esille, ettei kotoutumiseen ollut riittävästi tukea tarjolla. Niin perheenkokoajat kuin myöhemmin Suomeen saapuneet perheenjäsenet kokivat kotoutumisen alkuvaiheen yksinäisenä.Perheet kaipaavat kotoutumiseen lisää tukea sekä selvyyttä siihen, mitä kaikkia palveluita perheille on saatavilla niin viranomaisilta kuin järjestöiltäkin, Pelastakaa Lasten hankepäällikkö Venla Ryymin sanoo.
Erossaoloaikaa on lyhennettävä
Pelastakaa Lapset on huolissaan hallituksen muutosesityksestä ulkomaalaislakiin, jonka mukaan jatkossa perheenkokoajan pitäisi asua Suomessa kaksi vuotta ennen kuin hänen perheenjäsenensä voivat hakea perheenyhdistämistä. Muutosten myötä perheiden erossaolo pidentyisi entisestään.
”Lapsen etu on aina asetettava ensisijaiseksi, kun tehdään päätöksiä perheenyhdistämisestä, ja perheenjäsenten erossa olemisen tulee olla mahdollisimman lyhytkestoista. Kaksi vuotta on pitkä aika lapsen elämässä”, Ryymin sanoo.
"Kuinka kauan pitää jatkaa näin?"
Selvityksessä tarkastellaan pakolaistaustaisten perheiden kokemuksia perheenyhdistämisestä ja sen vaikutuksista vanhemmuuteen ja perhe-elämään sekä perheiden tuen tarvetta.
Suositukset
- Lapsen edulla tulee olla ensisijainen painoarvo, kun tehdään päätöksiä perheenyhdistämisestä.
- Perheenyhdistämiseen vaadittuja toimeentuloedellytyksiä pitää kohtuullistaa.
- Perheenjäsenten erossa olemisen aika tulee minimoida.
- Perheille on taattava riittävä tuki oleskeluluvan hakemiseen perhesiteen perusteella, ja tuen tulee olla helposti saatavilla.
- Perheiden kanssa työskenteleville on taattava riittävä osaaminen perheenyhdistämisen erityiskysymyksistä.
- Kotoutumisen tuen palveluiden tulee olla perheille helposti saatavilla ja koko perheen kotoutumista tulee tarkastella kokonaisuutena.
Lisätietoja:
Selvitys on julkaistu osana Kanava-hanketta
Euroopan unionin osarahoittama.
