Kolme vuotta kestänyt täysimittainen sota Ukrainassa on ajanut kolme neljäsosaa väestöstä taloudelliseen ahdinkoon. Erityisesti naiset ja lapset kärsivät räjähdysmäisesti kasvavasta köyhyydestä, joka vaikeuttaa heidän mahdollisuuksiaan saada ravitsevaa ruokaa, vaatteita ja hygieniatuotteita, kertoo Pelastakaa Lapset.
Tuhannet perheet Ukrainassa ovat kokeneet katastrofaalisia menetyksiä sodan takia. Monet ovat menettäneet paitsi läheisensä ja kotinsa, myös tulonsa, säästönsä ja tukiverkostonsa. Vuokrakustannukset sekä sähkön ja ruuan hinta ovat nousseet jyrkästi.
Lähes 75 prosentilla ihmisistä on vaikeuksia tulla toimeen, ilmenee YK:n julkaisemasta Ukrainan humanitaarisen avun suunnitelmasta. Muiden YK:n raporttien mukaan perheet turvautuvat epätoivoisiin keinoihin selviytyäkseen, kuten kotinsa myymiseen, rahan pyytämiseen tuntemattomilta, terveydenhoitomenojensa vähentämiseen sekä riskialttiiden töiden vastaanottamiseen.
Naiset ja tytöt ovat kaikkein alttiimpia köyhyydelle ja hyväksikäytölle. Erityisessä riskissä ovat yksinhuoltajaäitien kotitaloudet, joilla on usein pienemmät tulot ja heikommat mahdollisuudet hankkia ruokaa ja saada terveydenhoitoa.
Miljoonat ihmiset ovat menettäneet työpaikkansa, ja erityisesti tästä kärsivät kotiseuduiltaan pakenemaan joutuneet naiset. Vuodesta 2022 alkaen palkat ovat laskeneet 161 euron kuukausittaisesta keskiarvosta 115 euroon. Samaan aikaan elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet merkittävästi: kaalien, porkkanoiden ja perunoiden hinnat ovat yli kaksinkertaistuneet. On arvioitu, että vuonna 2025 lähes 5 miljoonaa ihmistä kärsii ruokaturvattomuudesta, eli heillä ei ole säännöllisesti saatavilla ravitsevaa ruokaa. Näistä 60 prosenttia on naisia ja lapsia.
Pelastakaa Lasten tuoreessa tutkimuksessa havaittiin, että 55 prosenttia kiinteistöjä vuokraavista ihmisistä ei pysty maksamaan vuokraa ajallaan ja 46 prosenttia vastaajista on pyytänyt taloudellista tukea kustannusten kattamiseksi. Tutkimukseen osallistui yli 870 lasta ja aikuista Ukrainan etelä-, itä- ja pohjoisosissa sijaitsevilta konfliktialueilta.
Tutkimuksessa selvisi myös, että 42 prosentilla kotitalouksista on vaikeuksia hankkia hygieniatarvikkeita, kuten saippuaa, shampoota ja pyyhkeitä. Yli 10 prosenttia naisista kertoi, että heillä on haasteita kuukautishygieniatuotteiden hankkimisessa.
Lamauttava köyhyys pakottaa perheitä tekemään mahdottomia valintoja
Jotkut laitoshoidossa elävät lapset ovat kertoneet Pelastakaa Lapset -järjestön työntekijöille, että heidän vanhempiensa oli pakko laittaa heidät laitokseen talveksi, jotta he saisivat asunnon ja ruokaa. On myös tapauksia, joissa vanhemmat ovat lähettäneet lapsensa asumaan sukulaisten luokse turvallisemmille alueille, kun he itse ovat jääneet vaarallisille alueille jatkaakseen työskentelyä ja elättääkseen lapsensa.
Raisa*, 61, kasvattaa 14-vuotiasta tyttärentytärtään Yanaa* yhdessä Ukrainan 1 800 yhteismajoituksista. Näissä eri-ikäiset ja eri sukupuolta olevat ihmiset jakavat usein asuntolatyyppisiä huoneita ja kylpyhuoneet ja keittiöt ovat yhteiskäytössä. Yanan äiti kuoli ennen sotaa, ja nyt he ovat joutuneet lähtemään kotoaan Donetskin alueelta.
– Kasvoin hyvin toimeentulevassa perheessä, ja minulla ja miehelläni oli hyvät oltavat. Mutta sitten mieheni kuoli. Vuotta myöhemmin kuoli tyttäreni, lapsenlapseni äiti. Sitten alkoi sota… ja olimme toivottomassa tilanteessa. Meidän oli muutettava jonnekin, mutta en pystynyt vuokraamaan asuntoa. En olisi selvinnyt vuokrasta 69 euron kuukausieläkkeelläni. Hinnat nousivat pilviin. Kaikesta tuli kallista, Raisa kertoo.
– Kun saavuimme tänne (yhteismajoitukseen), meillä ei ollut huopia, ei mitään. Meillä on vain yksi jääkaappi 14 perheelle. Myös vain yksi mikroaaltouuni 14 perheelle. Pelkään, etten pysty auttamaan lapsenlastani. Tämä on hyvin vaikeaa minulle. En ole koskaan ollut tällaisessa tilanteessa.
– Lapsilta on viety heidän lapsuutensa, kun heidät on pakotettu lähtemään kodeistaan ja näkemään koulujensa ja yhteisöjensä pommituksia. He ovat menettäneet rakkaitaan ja ystäviään, eläneet pelossa jatkuvien ilmahälytysten aikana ja viettäneet tuhansia tunteja suojautuneina käytävillä ja jäätävissä kellareissa. Sekä sodan etulinjassa elävien lasten että kodeistaan lähtemään joutuneiden lasten kokemat menetykset ovat olleet katastrofaalisia, sanoo Pelastakaa Lasten Ukrainan maajohtaja Sonia Khush.
– Monet lapset ovat ajautuneet köyhyyteen. He asuvat nyt konfliktin vaurioittamissa kodeissa, joita heidän perheillään ei ole varaa korjata. Jotkut eivät tiedä, mistä heidän seuraava ateriansa tulee, toisten hytistessä läpi yön, koska rahat eivät riitä huopien ja kunnollisten talvivaatteiden ostamiseen. Sodan tulevaisuus on epäselvä, mutta selvää on se, että sodan suurimpia kärsijöitä ovat lapset. Tarvitaan kiireellisiä toimia, jotta lapset eivät jäisi ilman apua.
Pelastakaa Lapset kehottaa Ukrainan hallitusta ja kansainvälistä yhteisöä asettamaan etusijalle investoinnit koulutukseen, terveydenhuoltoon, asumiseen, ravitsemukseen sekä sosiaaliturvaan. Riittävällä ja oikea-aikaisella tuella voidaan tehokkaasti lieventää köyhyyden kielteisiä vaikutuksia, kuten perheiden erottamista sekä lasten sijoittamista laitoshoitoon. Samalla luodaan pohjaa vahvemmalle ja kestävämmälle yhteiskunnalle sodan jälkeen.
Helmikuun 24. päivän 2022 jälkeen Pelastakaa Lapset laajensi toimintaansa Ukrainassa merkittävästi ja on tähän mennessä tavoittanut avustustyöllään yli 3,8 miljoonaa lasta ja aikuista. Lapsille ja perheille on toimitettu välttämättömiä tarvikkeita. Käteisapua on jaettu perheille 57 miljoonan euron arvosta. Tämän tuen turvin perheet voivat hankkia esimerkiksi ruokaa, vaatteita ja lääkkeitä tai kustantaa vaurioituneiden kotiensa korjauskuluja. Suomalaisten lahjoittajien ja ulkoministeriön tuella toteutetuilla hätäavun hankkeilla on varmistettu lasten koulunkäynnin ja oppimisen jatkuminen.
*Nimi muutettu henkilöllisyyden suojelemiseksi.
