Karu tulos nuorten tulevaisuususkosta – kuullaanko lapsia ja nuoria päätöksenteossa? 

Suomessa ja maailmalla on kohdattu viime vuosina useita kriisejä. Koronapandemia, sodat, ilmastonmuutos ja talouden heikkeneminen ovat muuttaneet yhteiskuntaa ja vaikuttavat laajasti ihmisten arkeen. Kriiseillä on tutkitusti erityisen suuri vaikutus lapsiin ja nuoriin.  

Tuoreen Nuorisobarometrin tulokset kertovat karua kieltä siitä, että Suomessa ei ole onnistuttu huomioimaan lapsia ja nuoria muuttuvan maailmantilanteen keskellä. Barometrin mukaan nuorten optimistisuus omaan tulevaisuuteensa on laskenut merkittävästi. Nuorten mieltä eivät paina siis vain maailman kriisit, vaan myös omiin toimintamahdollisuuksiin liittyvät huolet. 

Pelastakaa Lasten vuoden 2024 Lapsen ääni -kyselyssä nousi esiin, että lasten ja nuorten tulevaisuususkoon vaikuttavat muun muassa politiikan säästöpuheet ja leikkaustoimet. Pienituloiset lapset kantavat huolta perheensä toimeentulosta ja omasta tulevaisuudestaan. Kyselyssämme lapset ja nuoret kertovat taloudellisten puutteiden näkyvän arkisissa perustarpeissa ja mahdollisuuksissa harrastaa. Toiveissa näkyvät hyvä opiskelu- ja työpaikka, taloudellinen turva ja merkitykselliset ihmissuhteet. 

“Toivoisin että pääsen opiskeleman lukioon ja yliopistoon, jotta voisin olla opettaja. Mutta tällä hetkellä taloudellisen tilanteen vuoksi asia stressaa minua ja en ole yhtään varma toteutuuko toiveeni.” 

– Lapsen ääni 2024 -kyselyyn vastannut nuori

Lasten ja nuorten tulevaisuususkoon voidaan vaikuttaa vain parantamalla lasten ja perheiden toimeentuloa ja hyvinvointia nykyhetkessä. Tutkimusten mukaan lapsuudessa koetulla köyhyydellä on kauaskantoiset seuraukset. Resurssien puute lapsuudessa nostaa köyhyyden todennäköisyyttä myös aikuisena. 

Tällä hetkellä yli 120 000 lasta Suomessa elää vähävaraisissa perheissä. Viime vuosien sosiaaliturvaleikkausten myötä köyhyyteen on arvioitu putoavan jopa 17 000 lasta lisää. Suomen valtio on sitoutunut eurooppalaisen lapsitakuun ja kansallisen lapsistrategian kautta vähentämään lapsiperheköyhyyttä 33 000 lapsella vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on kuitenkin karkaamassa yhä kauemmas. Voidaanko lapsilta ja nuorilta odottaakaan myönteistä asennetta tulevaisuuteen, kun tavoitteissa mennään taaksepäin eikä eteenpäin? 

“71 % pienituloisten perheiden lapsista kokee tulevaisuuden huolestuttavana.” 

– Lapsen ääni 2024 -kysely

On myös tärkeää huomata, että lapset ja nuoret eivät ole passiivisia. Viime vuosina nuoret ympäri Suomen ovat protestoineet muun muassa opiskelijoihin kohdistuvia leikkauksia, puutteellisia ilmastoimia ja rasismia ja syrjintää vastaan. Keskeinen kysymys onkin: onko nuorten huolia kuunneltu? Samalla kun lapsia ja nuoria kannustetaan osallisuuteen, olisi tärkeää varmistaa, että heidän viesteillään on konkreettisia vaikutuksia päätöksentekoon. Valoisaan tulevaisuuteen on vaikea uskoa, jos siihen ei pysty vaikuttamaan. 

“Mahdollisuudet [vaikuttaa] on huonot. Kaikissa hallituksissa ja johtoportaissa on pelkkiä aikuisia, jotka ajaa oman ikäluokan etua eikä niitä oikeastaan kiinnosta lapset ja nuoret tai sellainen viba ainakin tulee.”  

– Lapsen ääni 2024 -kyselyyn vastannut nuori

Viestimme päättäjille onkin: kuunnelkaa lapsia ja nuoria ja heidän toiveitaan ja huoliaan. On tärkeää, että lapset ja nuoret pääsevät itse ilmaisemaan, mitä he tulevaisuudeltaan haluavat. Päättäjien tulee ottaa lapset ja nuoret osaksi päätöksentekoa ja varmistaa, että lapsiperheköyhyyttä ja lasten kohtaamaa väkivaltaa, rasismia ja syrjintää vähennetään. Lasten ja nuorten asemaa ei tule heikentää enempää sosiaaliturvan ja lastensuojelun leikkauksilla, vaan lapsivaikutukset on huomioitava kaikessa päätöksenteossa.

Lapsilla ja nuorilla on oikeus hyvään elämään nyt ja tulevaisuudessa.