Pelastakaa Lasten aluevaalisuositukset 2022

1. TAATAAN, ETTÄ SOSIAALIHUOLLON JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUT NIVOUTUVAT LAADUKKAAKSI PALVELUKOKONAISUUDEKSI

Erityisen tärkeää on terveyspalveluihin integroiden huolehtia ennaltaehkäisevistä sosiaalihuollon^[2] palveluista^[3] ja niiden kehittämisestä^[4], jotta voidaan tukea kaikkien lasten tasapainoista kehitystä, kasvuolosuhteita ja hyvinvointia. Lapsille ja lapsiperheille merkittäviä palveluita hyvinvointialueilla ovat mm. sosiaalityö, sosiaaliohjaus, perhetyö, kotipalvelu, päihdetyö, mielenterveystyö, kasvatus- ja perheneuvonta.

Hyvinvointialueiden vastuulla on järjestää mm. kuntien perhehoito, lastensuojelu, adoptioneuvonta, perheasioiden sovittelu ja opiskelijahuolto. Palveluja tulee sosiaalihuoltolain^[5] mukaisesti koota yhteen, kun on kysymys esim. lastensuojelusta tai mielenterveys- ja päihdepalveluista. Sosiaalipäivystyksen tulee myös toimia moitteettomasti lapsia ja lapsiperheitä hätä- ja kriisitilanteissa tukien.

Sosiaalihuollossa taataan parhaiten lasten ja perheiden hyvinvointi ja turvallisuus silloin, kun eri toimijat tarjoavat tukea koordinoidusti. Neuvontaan, ohjaukseen ja matalan kynnyksen palveluihin tulee panostaa. Rakenteellinen sosiaalityö^[6] kuuluu jatkossa hyvinvointialueille.

Sosiaalitoimen tehtävänä on osallistua lapsi- ja hyvinvointivaikutusten arviointiin, jolloin myös lasten ja lapsiperheiden hyvinvointiin negatiivisesti vaikuttavia tekijöitä hyvinvointialueilla ehkäistään ja torjutaan. Köyhyyttä ja syrjäytymistä on torjuttava panostamalla esimerkiksi täydentävään ja ehkäisevään toimeentulotukeen.

Sosiaalihuolto ja terveydenhuolto takaavat myös hyvinvointialueiden turvallisuutta, kun väkivallan ja tapaturmien ennalta ehkäisyyn, ongelmien varhaiseen tunnistamiseen ja ehkäisyyn, psykososiaalisen tukeen ja kuntoutukseen panostetaan.

2. KEHITETÄÄN JA YLLÄPIDETÄÄN PERHEKESKUKSIA JOKAISESSA HYVINVOINTIALUEEN KUNNASSA

Perhekeskusmallia on kehitetty Suomessa jo pitkään.^[7] Kuntien perhekeskuksiin kootaan lapsille, nuorille ja perheille suunnatut hyvinvointia ja terveyttä sekä kasvua ja kehitystä edistävät sekä varhaisen tuen, hoidon ja kuntoutuksen palvelut.^[8]

Perhekeskuksessa kuntien ja kuntayhtymien sekä järjestöjen ja seurakuntien palvelut ja toiminta yhtyvät asukkaiden elämää helpottavaksi palvelukokonaisuudeksi. Perhekeskuksen palveluja voidaan sovittaa niin perheille kuin kouluikäisille ja nuorille. Palveluihin kuuluu varhaiskasvatus, kunnan terveyttä ja hyvinvointia edistävä toiminta, sekä seurakuntien että järjestöjen tarjoama tuki ja palvelut.

Perhekeskusten yhtenä vahvuutena on, että työntekijät pystyvät tekemään paremmin yhteistyötä, jolloin perheet saavat asiantuntevaa palvelua vailla viivytyksiä. Toiseksi, palvelut ovat arjessa saavutettavia ja sopivien yhteyksien päässä niin, että niitä voidaan tarvittaessa tuottaa kotiin, mutta yhtä lailla tarjota myös digitaalisesti.

Hyvinvointialueiden päättäjien tulee varmistaa, että perhekeskukset toimivat jatkossa jokaisessa kunnassa ja niiden verkosto muodostaa hyvinvointialueella palvelukokonaisuuden, jolloin pystytään myös keräämään palveluiden käyttäjiltä tietoa päätöksenteon tueksi ja palveluiden kehittämiseksi.

3. TARJOTAAN LAADUKKAITA PALVELUITA VÄKIVALTAA KOKENEILLE TAI TODISTANEILLE LAPSILLE JA NUORILLE

Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin perusta tulevilla hyvinvointialueilla on heidän suojelemisensa kaikelta väkivallalta. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen ja sen toimeenpanoa lapsiin kohdistuvan väkivallan osalta ohjaavan yleiskommentin Nro: 13 mukaan kaikilla lapsilla ja nuorilla on oikeus väkivallattomaan lapsuuteen ja nuoruuteen.

Aluevaltuustot päättävät tulevaisuudessa niistä yhteistyön rakenteista ja strategisista toimista, joilla ehkäistään lapsiin kohdistuvaa ja perheissä tapahtuvaa väkivaltaa.

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyä varten tulee hyvinvointialueilla olla suunnitelma ja yhteistyörakenne, jotta voidaan seurata asetettuja tavoitteita, kerätä tietoa ja yhdistää moniammatillisia toimijoita työhön yli hallinnonrajojen. Lisäksi seksuaaliväkivallan uhrien tukikeskukset (SERI) on säilytettävä hyvinvointialueella.

Hyvinvointialueiden päättäjien tulee tuntea Väkivallaton lapsuus –toimenpidesuunnitelma lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisystä 2020-2025 tavoitteet ja valvoa, että suunnitelmaa toimeenpannaan hyvinvointialueiden vastuiden mukaisesti.^[9]

Naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan vastaista työtä on toteutettu Suomessa kansallisen toimeenpanosuunnitelman mukaisesti vuosina 2018-2021[10]. Uutta suunnitelmaa laaditaan parhaillaan. Yksi ensimmäisen toimeenpanosuunnitelman tavoitteista on ollut alueellisten rakenteiden kehittäminen naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan vastaisissa toimissa.[11] Tällä suunnittelulla on painava merkitys hyvinvointialueilla tehtävän väkivallan vastaisen työn kannalta jatkossa.

Lisäksi lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan vastaista ensimmäistä kansallista toimeenpanosuunnitelmaa laaditaan parhaillaan vuosille 2022-2025.[12] Hyvinvointialueiden päättäjien tulee tuntea näiden toimeenpanosuunnitelmien tavoitteet ja huolehtia niiden huomioimisesta hyvinvointialuestrategiassa.

Lapset ja nuoret kokevat kiusaamisen, rasismin, vihapuheen ja häirinnän lisäksi houkuttelua seksuaalisiin tarkoituksiin (grooming). Nämä ilmenevät enenevässä määrin digitaalisissa ympäristöissä. Hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalveluiden tulee ennaltaehkäistä myös digitaalisissa ympäristöissä lapsiin kohdistuvan väkivallan kaikkia muotoja, ja varmistaa, että lapset ja nuoret saavat tarvitsemaansa tietoa ja apua.

Hyvinvointialueiden on huolehdittava siitä, että alueella asuville lapsille ja nuorille on tarjolla digitaalisia matalan kynnyksen tukipalveluja. Lapsilla ja nuorilla tulee olla tietoa näistä palveluista ja yhdenvertainen mahdollisuus käyttää niitä. Järjestöjen työtä näiden palvelujen takaajina tulee tukea.

4. PANOSTETAAN OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTOON

Lasten oppimiseen ja oppimisen tukeen on vuosien saatossa ja vielä erityisesti koronan aikana syntynyt eriarvoisia asetelmia ja oppimisvajetta. Koronasta johtuvat karanteenit ovat myös olleet lapsille ja perheille eri tavalla koettelevia.

Koronaepidemian takia erityisesti toisella asteella opiskelevat nuoret ovat olleet pitkiä jaksoja etäopetuksessa. Toisen asteen oppivelvollisuuden laajeneminen saattaa tulevina vuosina lisätä nuorten tarvetta oppimisen tuen rinnalla myös opiskelijahuollon palveluihin.

Nyt kun oppilas- ja opiskelijahuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut siirtyvät kunnilta hyvinvointialueen vastuulle, tulee huolehtia siitä, että opiskelijahuollon palvelut järjestetään oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisesti ennalta ehkäisevänä lähipalveluna.^[13]

On myös varmistettava se, että hyvinvointialueilla arvioidaan mielenterveyspalveluiden, erityisesti oppilas- ja opiskelijahuollon tarve huolella ja lisätään resursseja. Valtakunnallisia suosituksia lääkäreiden, koulupsykologien ja terveydenhoitajien määrästä tulee noudattaa. On myös valvottava, että koulujen ja nuorisotyön palvelut nivoutuvat sosiaali- ja terveyspalveluihin.^[14]

5. VARMISTETAAN LASTEN OSALLISUUS JA VAIKUTTAMISMAHDOLLISUUDET

Kunnissa on tätä nykyä käytössä yhä yleisemmin erilaisia tapoja kuntalaisten suoraan osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Kunnissa järjestetään keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia, yhdistysten ja järjestöjen kuulemisia ja yhteiskehittämistä. Tarjolla on myös erilaisia palautejärjestelmiä ja mahdollisuus tehdä kuntalaisaloitteita. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa on käytössä asiakasraateja ja kokemusasiantuntijatoimintaa.

Osallistumis- ja vaikuttamistavat kuitenkin vaihtelevat kunnittain.^[15] Hyvinvointialueiden asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksien edistäminen velvoittaa huolehtimaan myös lasten ja nuorten osallisuudesta. Siksi hyvinvointialueilla tulee nyt taata, että lasten ja nuorten ja eri lapsiryhmien oikeudet tulla kuulluiksi toteutuvat.

Tähän työhön on luotava pysyvät rakenteet, toiminta- ja lähestymistavat, jotka tulee kirjata hyvinvointialuestrategiaan. Erityisesti on panostettava siihen, että kaikista haavoittavimmassa asemassa olevia lapsia ja pieniä lapsia kuullaan päätöksenteossa ja palveluissa. Lasten osallisuuden takaaminen on elinehto palveluiden laadun varmistamiseksi ja kehittämiseksi sekä lapsen edun varmistamiseksi.

Osallisuuden edistäminen tarkoittaa myös sitä, että kaikkien hyvinvointialueella asuvien kielellisistä oikeuksista huolehditaan. Sote-uudistuksessa on varmistettu laadukkaiden ja asiakaslähtöisten palveluiden turvaaminen tasa-arvoisesti niin suomen- ja ruotsinkielisille^[16] kuin Pohjoismaiden kansalaisille^[17].

Hyvinvointialueilla on enenevässä määrin panostettava siihen, että kaikkia lapsia, nuoria ja lapsiperheitä pystytään sosiaali- ja terveyspalveluissa palvelemaan ja hoitamaan mahdollisimman hyvin ottaen huomioon heidän äidinkielensä, yksilölliset tarpeensa ja kulttuurinsa.^[18]

6. PÄÄTETÄÄN JA PALVELLAAN LAPSIA KANSALLISEN LAPSISTRATEGIAN MUKAISESTI

Suomeen on valmistunut tällä hallituskaudessa parlamentaarisesti hyväksytty kansallinen lapsistrategia, joka edesauttaa YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen toimeenpanoa. Strategian myötä on sitouduttu arvioimaan päätösten lapsivaikutuksia, edistämään lapsibudjetointia, vahvistamaan lasten hyvinvoinnin tietopohjaa sekä lasten ja nuorten osallisuutta. ^[19]

Hyvinvointialueilla on nyt eri hallinnonaloja yhdistäen velvollisuus toteuttaa tämän strategian tavoitteita. Kun sote-uudistus hyväksyttiin eduskunnassa, edellytyksenä oli, että myös lapsibudjetointi ja lapsivaikutusten arviointi otetaan käyttöön hyvinvointialueiden talousarvioissa heti toiminnan käynnistyttyä.

Kansallisen lapsistrategian eri vaiheissa on laadittu monia selvityksiä strategian toimeenpanoa helpottamaan.^[20] Hyvinvointialueilla tulee tutustua näihin ohjaaviin dokumentteihin, joiden avulla voidaan tehokkaammin toteuttaa päätösten lapsivaikutusarviointeja, lapsibudjetointia sekä lapsille ja nuorille merkityksellistä osallisuutta hyvinvointipalvelujen arvioinnissa ja kehittämisessä.

Hyvinvointialueiden kannattaa myös nimetä alueelle työntekijä, joka vastaa valtakunnallisen lapsistrategian alueellisen toimeenpanon seurannasta ja arvioinnista.

7. TAATAAN LAADUKKAITA LASTENSUOJELUN PALVELUJA

Yksi hyvinvointialueiden tärkeistä tehtävistä on huolehtia niistä lapsista, joiden tilanne on hyvin haavoittuva. Erityisesti lastensuojelun palveluiden tulee jatkossa olla hyvinvointialueilla kunnossa.

Lastensuojelu on ollut kuormittunutta jo pitkään, eikä henkilöresursseja perehtyä lasten tilanteeseen ole ollut tarpeeksi. Lastensuojelujärjestöt ovat ajaneet ponnekkaasti muutosta henkilöstömitoitukseen, ja tämä on tuottanut tulosta: vuoden 2022 alusta astui voimaan lastensuojelulain muutos, jolla rajataan henkilöstömitoitusta lastensuojelun sosiaalityössä.

Jatkossa lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä voi olla vuosina 2022 ja 2023 vastuullaan enintään 35 lasta ja vuodesta 2024 lähtien enintään 30 lasta. Tämä rajaus koskee 0–17-vuotiaita lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun asiakkuudessa olevia lapsia.

Kuntien ja tulevien hyvinvointialueiden tulee seurata muun muassa omavalvonnan keinoin säännöllisesti sosiaalityöntekijöiden asiakasmäärää ja sovittaa asiakasmäärä sellaiseksi, että sosiaalityöntekijän on mahdollista huolehtia lapsen edun turvaamisesta, oikeuksien toteutumisesta ja laadukkaasta lastensuojelusta^[21].

Hyvinvointialueilla tulee varmistaa, että niin yritysten kuin järjestöjen tarjoama sijaishuolto on laadukasta ja laatukriteerit ovat käytössä palvelujen hankinnassa. Laitos- ja perhehoitoa tulee valvoa asianmukaisesti, ja kaikkia lastensuojelupalveluja kehittää kerättyyn tietoon pohjaten.

Lastensuojelun Keskusliitto on linjannut perusteellisesti, miten lastensuojelun laatu taataan parhaiten hyvinvointialueilla. Hyvinvointialueiden päättäjien kannattaa tutustua näihin suosituksiin tarkemmin täällä.

8. HUOLEHDITAAN SIITÄ, ETTÄ PELASTUSTOIMEN KRIISIVALMIUDESSA MYÖS LAPSET ON OTETTU HUOMIOON

Pelastustoimi tulee jatkossa olemaan hyvinvointialueilla rinnakkainen toimiala sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Tavoitteena on taata yhdenvertaisempi pelastustoimen palvelujen saatavuus, laatu ja vaikuttavuus kaikille hyvinvointialueen asukkaille. Lisäksi pelastus- ja sosiaali- ja terveystoimen tiivistä yhteistyötä ensihoidossa tarvitaan.

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi – pelastustoimen strategia vuoteen 2025^[22] tähtää yhdessä muiden toimijoiden kanssa yhteiskunnan turvallisuuden parantamiseen kaikissa oloissa. Se antaa ohjaavan suunnan hyvinvointialueilla tapahtuvalle päätöksenteolle ja toimeenpanolle.

Suomessa on viime aikoina havahduttu siihen, että lapset tulisi vielä paremmin huomioida ja heidän oikeuksiaan ja suojeluaan taata kriisitilanteissa sekä yhteiskunnallisissa häiriö- ja poikkeusoloissa.

Hyvinvointialueiden tehtävänä on heti toiminnan alusta lähtien varmistaa, ettei lapsia  unohdeta pelastustoimen ja hyvinvointialueiden kriisivalmiuden kehittämistyössä. Valmiussuunnitelmiin tarvitaan konkreettisia ohjeita lasten ja perheiden kohtaamiseen ja huomioimiseen. Psykososiaalisen tuen suunnitelmat voivat olla tässä yksi tärkeä työväline.

Kriisitilanteissa lapset ja nuoret tarvitsevat oikeaa, turvallista ja ymmärrettävää tietoa. Valmiussuunnitelmiin olisi hyvä kirjata, miten lapsille myös viestitään kriisin aikana. Vanhemmat ja muut lapsen tukiverkot tarvitsevat usein tukea, jotta he pystyvät auttamaan lapsia.

Kunnissa toimivilla kouluilla, päiväkodeilla ja järjestöillä on tärkeä rooli viranomaistiedon välittäjinä lapsille, jotta se sopii eri-ikäisille lapsille ja saavuttaa nuoria myös verkossa. Maahanmuuttajajärjestöjä ja kulttuuritulkkeja tarvitaan kriisitilanteessa, kun täytyy viestiä monilla kielillä eri kohderyhmille.

Eri puolilla maata alueelliset valmiuskeskukset ja evakuointikeskukset voivat koota häiriötilanteessa viranomaiset, järjestöt, seurakunnat ja vapaaehtoiset tuottamaan alueen asukkaille tietoa ja palveluja. Fyysisen avun lisäksi on oleellista, että keskuksissa tarjotaan psykososiaalista tukea ja lapsille sekä perheille on oma, turvallinen tila.

Kaikessa varautumisessa on tärkeää huomioida päätösten ja toiminnan vaikutukset lapsiin. Lapsivaikutusten ennakko- ja jälkiarviointia olisi hyödyllistä soveltaa myös eri toimijoiden valmiussuunnitelmiin.

9. KEHITETÄÄN TIETOJÄRJESTELMIÄ KOKONAISKUVAN SAAMISEKSI LASTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINNISTA JA HEIDÄN OIKEUKSIENSA TURVAAMISEKSI

Jotta hyvinvointialueella pystytään johtamaan ja hoitamaan terveydenhuollossa olevia potilaita ja palvelemaan sosiaalihuollon asiakkaita, myös lapsia ja nuoria, tehokkaasti, tietoa tulee olla saatavilla.

Hyvinvointialueiden tehtävänä on kunnissa ja kuntayhtymissä aiemmin sijainneen usean tietorekisterin liittäminen yhdeksi rekisteriksi, jota ammattilaiset pääsevät asianmukaisesti käyttämään.^[23]

Lasten oikeuksien ja lapsiperheiden hyvinvoinnin takaamiseksi tulee tietojärjestelmien toimia niin, että ammattilaisilla on yhteinen käsitys siitä, mitä lapsille, nuorille ja perheille kuuluu, jotta palveluja voidaan tarjota tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina ja johdonmukaisesti lapsia, nuoria ja perheitä palvelujärjestelmässä liikaa kuormittamatta.

10. TAATAAN JÄRJESTÖILLE TOIMINTAEDELLYTYKSET PALVELUJEN KEHITTÄMISEEN JA TUOTTAMISEEN

Sote-järjestämislain mukaan hyvinvointialueiden ja kuntien on tehtävä yhteistyötä järjestöjen kanssa sekä tuettava järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikutusmahdollisuuksia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.

Tämä tulee myös selkeästi kirjata hyvinvointialuestrategiaan ja palvelustrategiaan. Niihin on tärkeää saada myös järjestöjen toiminta ja palvelut mukaan. Lisäksi järjestöjen ja yritysten sote-palvelujen yhteensovittaminen vaatii johdonmukaista päätöksentekoa ja resursseja.

Kun lapsille, nuorille ja lapsiperheille suunnattuja palveluja kootaan hyvinvointialueella yhteen, on myös järjestöjen mukanaolo varmistettava, jotta palveluista muodostuu tarkoituksenmukainen kokonaisuus.

Hyvinvointialueiden päättäjien on syytä tutustua SOSTEn aluevaalisuosituksiin, joissa linjataan yksityiskohtaisesti, miten sosiaali- ja terveydenhuollon järjestöjen osaaminen tulee ottaa käyttöön: Aluevaalit – SOSTE