Pelastakaa Lasten mukaan noin joka kahdeksas lapsi maailmassa on kärsinyt merkittävästi tämän vuoden kymmenestä pahimmasta sään ääri-ilmiöstä. Noin 300 miljoonaa lasta Aasiassa, Afrikassa ja Brasiliassa on joutunut pakenemaan kodeistaan, turvautumaan hätäapuun tai jäämään pois koulusta. Ensi viikolla maailman johtajat kokoontuvat Azerbaidžanin Bakussa pidettävään YK:n COP-29 ilmastokokoukseen neuvottelemaan yhteisistä tavoitteista ja keinoista ilmastokriisin hillitsemiseksi.
Ilmastonmuutoksen myötä äärimmäisiä sääilmiöitä esiintyy yhä useammin ja voimakkaampina. Yhä useampi lapsi joutuu kärsimään ilmastoon liittyvistä katastrofeista. Maailman ilmatieteen järjestö WMO on arvioinut, että äärimmäisten sääilmiöiden määrä on viisinkertaistunut viimeisten 50 vuoden aikana.
Kuluneen vuoden aikana maailmaa koetelleita sään ääri-ilmiöitä ovat olleet esimerkiksi:
• Eteläisen Afrikan kuivuus, joka on YK:n mukaan pahin yli 100 vuoteen. Alueen väestöstä 70 prosenttia on riippuvaisia maataloudesta. Kuivuuden vuoksi 12,2 miljoonaa lasta tarvitsee humanitaarista apua.
• Länsi- ja Keski-Afrikan tulvat, jotka pakottivat 10 miljoonaa lasta pois koulusta.
• Ennennäkemätön helleaalto Etelä-Aasiassa, joka ajoi 256 miljoonaa lasta pois koulusta.
Pelastakaa Lapset vetoaa, että YK:n Azerbaidžanin Bakussa pidettävässä COP29-ilmastokokouksessa lapset on asetettava neuvotteluiden keskiöön. Sään ääri-ilmiöiden seuraukset lapsiin ja heidän tulevaisuuteensa ovat vakavia kaikkialla maailmassa.
Maailmanpankin tuoreen tutkimuksen mukaan vuodesta 2022 lähtien arviolta runsaat 400 miljoonaa oppilasta on joutunut jäämään pois koulusta niiden suljettua äärimmäisten sääolojen takia.
Tulvat Koillis-Nigeriassa ajoivat Kyariyamin*, 12, ja hänen perheensä pois kotoaan syyskuussa. Tytön koulunkäynti keskeytyi hänen koulunsa tuhouduttua.
– Tulva tuhosi kaiken kodistamme […] Se vei mukanaan vaatteemme, koulupukumme ja kirjamme. En unohda sitä koskaan. Tämä on ensimmäinen kerta, kun olen nähnyt tällaisen tulvan. En koskaan kuvitellut, että koko talo voisi upota veteen muutamassa minuutissa, sanoo Kyariyam*.
– Ilmastokriisi on mitä suurimmassa määrin lapsen oikeuksien kriisi. Äärimmäiset sääilmiöt ja niihin liittyvät katastrofit ajavat lapsia köyhyyteen, puutteeseen ja turvattomuuteen kaikkialla maailmassa, sanoo Pelastakaa Lasten vaikuttamistyön erityisasiantuntija Emmi Pakkala.
– Ilmastonmuutos muuttaa myös Suomen olosuhteita. Ilmastonmuutoksen edetessä riski Atlantin meriveden kiertoliikkeen heikentymisestä tai jopa pysähtymisestä kasvaa. Tämän seurauksena keskilämpötilat Pohjoismaissa voisivat laskea 4–10 astetta. Jos lämpötilat samaan aikaan kohoavat muualla maailmassa, tulisi Pohjoiseen entistä rajumpia tuulia ja myrskyjä. Päästöjä on kiireellisesti vähennettävä, jotta maailma on kaikille lapsille turvallinen ja elinkelpoinen tulevaisuudessa, Pakkala toteaa.
Pelastakaa Lapset vaatii, että lapsen oikeudet sekä heihin kohdistuvat ilmastouhat on huomioitava COP29-kokouksessa aiempaa paremmin sekä ilmastonmuutoksen torjunnassa että sopeutustoimissa. Järjestö peräänkuuluttaa myös sitä, että lapset saisivat osallistua päätöksentekoon asioissa, jotka koskevat heidän elämäänsä ja tulevaisuuttaan.
Lasten näkökulma on huomioitava myös silloin, kun Bakussa neuvotellaan uudesta kansainvälisestä ilmastorahoitustavoitteesta (National Collective Quantified Goal, NNCQG). Pelastakaa Lasten ja yhteistyökumppanien viime vuonna julkaistussa raportissa todettiin, että neljän keskeisen ilmastorahaston rahoituksesta vain 2,4 prosenttia huomioi lapset riittävällä tasolla.
- Nimi muutettu henkilöllisyyden suojelemiseksi.
Pelastakaa Lapset toimii 113 eri maassa vahvistaakseen lasten, perheiden ja yhteisöjen kykyä sietää ja sopeutua ilmastoon liittyviin kriiseihin. Osana toimintaa myös autamme lapsia ja nuoria saamaan äänensä kuuluviin ilmastopolitiikassa ja tähän liittyvissä toimissa.
