Maailman johtajat kokoontuvat tällä viikolla Dubaihin YK:n ilmastokokoukseen ratkomaan ilmastokriisiä, joka on myös lapsen oikeuksien kriisi. Ilmastokriisi vaarantaa lasten oikeuden elämään, terveyteen, koulutukseen ja osallisuuteen, sekä koettelee erityisesti jo valmiiksi heikoimmassa asemassa olevia. Ilmastokriisin ratkaiseminen on poliittinen kysymys, joka vaatii rohkeita ja vastuullisia päätöksiä niin valtioilta kuin yrityksiltä.
Rikkaimmat maat aiheuttavat 86 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä. Pelastakaa Lasten raportin mukaan matala- ja keskituloisten maiden lapset taas kärsivät eniten ilmastonmuutoksen kielteisistä seurauksista.
Vaikka Pariisin sopimuksen ilmastotavoitteisiin eli lämpenemisen rajaamiseen 1,5 asteeseen päästäisiinkin, vuonna 2020 syntyneet lapset altistuvat silti vakavammille uhkille kuin 1960 syntyneet. Tulevaisuudessa lapset joutuvat kokemaan kuivuutta, tulvia ja myrskyjä aiempia sukupolvia enemmän. Verrattuna vuonna 1960 syntyneisiin, vuonna 2020 syntyneet lapset tulevat raportin mukaan kärsimään kaksi kertaa enemmän maastopaloista, lähes kolme kertaa enemmän satokadosta ja lähes seitsemän kertaa enemmän lämpöaalloista.
Tämän vuoksi aliravitsemus kasvaa ja entistä useammat lapsiperheet joutuvat jättämään kotinsa. Lisäksi lasten koulunkäynti ja oikeus oppimiseen ovat vakavasti uhattuina.
Ilmastokriisi kohdistuu erityisen rajusti köyhimpien maiden tyttöihin. Joutuessaan jättämään koulun kesken he altistuvat esimerkiksi lapsiavioliitoille ja seksuaaliselle väkivallalle. Kuumeneva ilmasto hankaloittaa esimerkiksi alkuperäiskansojen lasten elämää ja kulttuurin ylläpitämistä. Vammaiset lapset ovat erityisen vaikeassa asemassa kriisien keskellä.
Näitä vaikutuksia voidaan kuitenkin oleellisesti lieventää tekemällä oikeita ja vastuullisia päätöksiä. Ilmastokriisi ei ole vääjäämätön kohtalo, vaan ihmisen aiheuttama ongelma, johon ihminen voi myös löytää ratkaisuja.
Päättäjien on sitouduttava ilmastorahoitukseen. Päästöjä on vähennettävä niin, ettei maapallon keskilämpötila nouse yli puoltatoista astetta. Ilmastokriisin vaikutukset lapsiin pitää huomioida kaikissa ilmastotoimenpiteissä, niin valtioiden kuin yritystenkin osalta. Lasten hyväksi on yksinkertaisesti kehitettävä uusia kestävämpiä ratkaisuja. EU:n tuleva yritysvastuusääntely (Corporate Sustainability Due Diligence Directive) tuo onneksi myös lisämotivaatiota yrityksille, kun sosiaalinen vastuu nousee ympäristövastuun rinnalle ohjaamaan yritysten toimintaa entistä vastuullisempaan suuntaan.
Kun ilmastokriisin jälkiä korjataan, lapset tulee huomioida niin ilmastokriisin uhreina kuin muutoksen tekijöinä. Lasten tietoisuutta ilmastoasioista pitää lisätä ja varmistaa, että he saavat äänensä kuuluviin – tarvittaessa kantelujen ja valitusten avulla.
Velvollisuutemme on turvata lasten toivo ja tulevaisuus. On toiminnan aika, sillä lasten tulevaisuus alkaa nyt.
Camilla Ekholm, yritysyhteistyön päällikkö
Juho Pylvänäinen, vaikuttamistyön erityisasiantuntija
