Hallituksen leikkaukset lapsilta ja lapsiperheiltä ovat rajumpia kuin 1990-luvun laman leikkaukset, jolloin lasten ja perheiden ennaltaehkäiseviä ja peruspalveluja karsittiin reilusti.
Leikkausten jälkeen ehkäisevän ja hyvinvointia tukevan työn saattaminen lamaa edeltävälle tasolle ei tuolloin enää onnistunut, koska korjaavien palveluiden kulut olivat nousseet niin merkittävästi. Nykyiset leikkaukset lapsilta ja perheiltä uhkaavat johtaa samaan tilanteeseen.
THL:n Kansallinen syntymäkohortti 1987 –tutkimus (2012) osoittaa selkeästi, että rajut leikkauspäätökset heijastuivat 1990-luvulta pitkälle lasten ja nuorten elämään. Ne syvensivät sukupolvelta toiselle periytyviä ongelmia ja huono-osaisuutta sekä jyrkensivät hyvinvoinnin alueellisia eroja. Nykyinen hallitus toistaa tuon ajan virheitä, joiden laskua maksamme edelleen.
Samaan aikaan, kun perus- ja ihmisoikeudet ovat säästöleikkausten takia kotimaassa uhattuina, Suomi korostaa kansainvälisessä yhteistyössään sitoutumistaan kestävään kehitykseen ja vetoaa ihmisoikeussopimuksiin yksilöiden suojan, rauhan, turvallisuuden ja kehityksen takaajina. Suomi myös leikkaa rajusti varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahoista. Tämä on ristiriitaista sisä- ja ulkopolitiikkaa.
Hallitus leikkaa sosiaaliturvasta huomautuksista huolimatta
Olemme pääministeri Orpon hallituksen kanssa samaa mieltä tavoitteesta edistää työllisyyttä ja vähentää toimeentulotuen tarvetta. Budjettiriihen päätökset kuitenkin jatkavat hallituksen linjaa, joka heikentää työnteon edellytyksiä ja pudottaa yhä useamman toimeentulotuen varaan.
SOSTE ry on arvioinut, että sosiaaliturvaleikkausten seurauksena lähes 17 000 lasta putoaa köyhyysrajan alapuolelle jo aiempien noin 120 000 lapsen lisäksi.
Hallitus on päätöksissään ohittanut saamansa huomautukset sosiaaliturvan riittämättömyydestä. YK:n lapsen oikeuksien komitea ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea ovat kehottaneet ryhtymään toimiin sosiaaliturvan varmistamiseksi. Hallituksen suunta on näistä huomautuksista huolimatta päinvastainen.
Suomi on kansallisella lapsitakuusuunnitelmallaan (Child Guarantee) sitoutunut ehkäisemään lapsiperheköyhyyttä ja syrjäytymistä Euroopan unionin tavoitteiden mukaisesti. Nykyiset leikkaukset ovat ristiriidassa myös tämän sitoumuksen kanssa.
Hallituksen säästäminen ennaltaehkäisystä kuormittaa raskaasti lastensuojelua
Pääministeri Orpon hallitusohjelmassa painotetaan lastensuojelun osalta varhaista tukea ja perhetyötä, jotka ovat tärkeitä myös lapsenoikeusnäkökulmasta. Nämä ovat juuri niitä ennaltaehkäiseviä, oikein ajoitettuja toimia, jotka maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin tulevaisuudessa. Päättäjillä on oltava suoraselkäisyyttä panostaa niihin nyt.
Budjettiesitys ei kuitenkaan puutu hyvinvointialueiden pahenevaan rahoitusvajeseen, vaan heikentää hoitotakuuta ja korottaa asiakasmaksuja.
Perheiden ja lasten varhainen ja matalan kynnyksen tuki vähentävät tarvetta raskaampiin ja kalliimpiin sijaishuollon toimiin. Ehkäisevistä palveluista säästäminen lisää aina kalliiden sekä usein liian myöhään tarjottujen korjaavien palveluiden tarvetta ja kustannuksia.
“Hallitus lähtee lastensuojelun parantamisessa liikkeelle kalliista viimesijaisista toimista, kun pitäisi tehdä vaikuttavia toimia, jotka ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen.”
Tällä hetkellä lastensuojelutyö on kuormittunutta esimerkiksi, koska lastensuojeluun päätyy perheitä ja lapsia, joilla on mielenterveyden, jaksamisen tai arjen hallinnan haasteita, joita pystyttäisiin ratkomaan paremmin ja vaikuttavammin matalan kynnyksen ennaltaehkäisevissä palveluissa, kuten varhaisella mielenterveyttä tukevalla työllä tai matalan kynnyksen perhetyössä.
Hallitus lähtee lastensuojelun parantamisessa liikkeelle kalliista viimesijaisista toimista, kun pitäisi tehdä vaikuttavia toimia, jotka ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Päätöksiä lastensuojelun johdonmukaiseksi uudistamiseksi tulisi ohjata lastensuojelua koskeva laaja visio, jollainen laadittiin asiantuntijatyönä viime hallituskaudella.
Järjestöjen työstä leikkaaminen uhkaa monen lapsen ja perheen tukea
Hallitus on omassa ohjelmassaan sitoutunut siirtämään painopisteen “korjaavista palveluista kohti varhaisempaa tukea ja apua sekä ennaltaehkäisyä”. Sote-järjestöistä lähes joka kolmas keskittyy lasten, nuorten ja perheiden auttamiseen.
Järjestöt ovat avainasemassa ennaltaehkäisevän ja matalan kynnyksen tuen tarjoamisessa lapsille ja perheille. Budjettiriihessä päätetty leikkaus järjestöjen avustuksiin katkaisee pahimmillaan monen lapsen, nuoren ja perheen tuen.
On lyhytnäköistä leikata samanaikaisesti sosiaaliturvaetuuksia sekä säästää hyvinvointialueilla että leikata järjestöjen tarjoamista ennaltaehkäisevistä palveluista ja matalan kynnyksen tuesta.
Kun leikkaukset kohdistuvat yhtä aikaa sosiaaliturvaan, hyvinvointialueiden peruspalveluihin sekä järjestöjen ennaltaehkäisevään työhön, lapsiperheiden on yhä vaikeampi löytää apua ja tukea ajoissa. Jokaisen lapsen tukena olevan hyvinvointivaltion peruspilareita nakerretaan nyt monelta suunnalta.
Kirjoittajat:
Tiina-Maria Levamo, Johtava asiantuntija – lapsen oikeudet ja vaikuttamistyö
Sonja Kekkonen, Vaikuttamistyön suunnittelija
Veli Liikanen, Yhteiskuntasuhdejohtaja
