Tavallisiakin kuvia lapsista arkisissa tilanteissa voidaan liittää netissä seksuaaliseen kontekstiin. Lapsen arkipäiväinen kuva voi pahimmillaan päätyä pornosivulle.
Tunnistettavien kuvien jakaminen lapsista sosiaalisessa mediassa on monille arkipäivää. Kuvia jakavat esimerkiksi vanhemmat, isovanhemmat, muut lasten läheiset, sekä esimerkiksi koulun, urheiluseuran, päiväkodin tai muun vastaavan tahon edustajat.
Lapsilla on oikeus yksityisyyteen, joten kuvien jakamiseen tulisi aina olla yhteisymmärrys. Jokainen kuvan tai videon jakaminen kasvattaa lapsen digitaalista jalanjälkeä. Kuvat voivat verkossa myös päätyä yhteyksiin, joihin niiden jakaja eikä varsinkaan niissä esiintyvä lapsi tahtoisi niiden päätyvän.
Lasten kuvia pornosivuilla
Pelastakaa Lasten Nettivihje-palvelu analysoi lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavaa materiaalia ja toimittaa laittoman sisällön poliisille. Analysointityössä Nettivihje näkee paitsi kuvia ja videoita, joissa lapsiin kohdistetaan seksuaaliväkivaltaa, myös laillisia pornosivuja.
Työssä on huomattu, että aikuisia sisältävän pornon keskellä voi joskus olla arkipäiväisiä kuvia tai videoita lapsista. Tällaista materiaalia voi olla esimerkiksi video, jossa lapset juhlivat voittoa pukuhuoneessa alusvaatteisillaan, tai jopa ihan tavallinen luokkakuva.
Myös lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan materiaalin joukossa voi olla täysin arkipäiväisiä kuvia lapsista. Kuva voi olla esimerkiksi päiväkodin leikkituokiosta tai lasten kaverikuva.
Seksualisoinnin kohteeksi joutuminen vahingoittaa lasta
Mitä seurauksia lapselle voi olla siitä, että hänestä on tehty aikuisen seksuaalisuuden kohde esimerkiksi kommentoimalla tai kuvan jakamisella seksuaalisiin teemoihin viittaavassa ympäristössä?
- Kriisireaktio: Todennäköisin, jos lapsi ikänsä ja tunnekehityksensä puolesta ymmärtää seksuaalista kiinnostusta, jota joillain aikuisilla voi hänen vartaloaan kohtaan olla.
- Järkytys: Lapset eivät koe itseään seksuaalisiksi samalla tavalla kuin aikuiset, ja heillä on vaikeuksia ymmärtää aikuisten seksuaalisia tekoja ja halua.
- Voimakkaat hallinnan menetyksen ja voimattomuuden tunteet: Kokemus siitä, ettei lapsi voi suojella itseään väkivallalta tai tehdä päätöksiä itsestään ja omasta kehostaan.
- Ahdistus: Liittyy esimerkiksi ajatuksiin niiden ihmisten lukumäärästä, jotka ovat voineet nähdä lapsen seksuaalisella tavalla, ja siihen, miten muut reagoivat, jos saavat tietää tapahtuneesta.
- Sosiaalinen eristäytyminen: Epämukavien kohtaamisten vältteleminen
- Yleinen turvallisuuden ja luottamuksen tunteen vahingoittuminen
- Syyllisyys ja häpeä
Lapsen oikeus yksityisyyteen on varmistettava
Vanhempi ei ole syyllinen siihen, että hänen lapsensa kuva päätyy ympäristöön, johon se ei kuulu, jos hän ei ole itse kuvia tai videoita sinne laittanut. Syyllinen lapsen arkipäivän kuvien päätymiseen seksuaaliseen kontekstiin on aina se, joka kuvan on tällaiseen yhteyteen ladannut.
Vanhempien ja muiden arkipäiväisiä kuvia verkkoon lataavien aikuisten on kuitenkin hyvä olla tietoisia siitä, että lasten kuvat eivät aina pysy yhteyksissä, jotka ovat lapsen oikeuksien mukaisia.
Etenkin sauna- ja uima-asukuvien, ihonmyötäisiä tai muulla tavoin paljastavia asuja sisältävien kuvien, tai erilaisia paljastavia asentoja (yleensä lapsen haaraväli tai takapuoli kameran suuntaan) sisältävien kuvien lataamista nettiin kannattaa harkita tarkoin. The New York Times tutki lasten kuvien kommentointia ja havaitsi, että “vihjailevat” julkaisut saivat enemmän tykkäyksiä ja kommentteja kuin muut lasten kuvat. Kuvien ei kuitenkaan tarvitse sisältää minkäänlaista alastomuutta, jotta joku kuvan näkevä henkilö voi tallentaa ja ladata sen ympäristöön, johon se ei kuulu.
Lasten vanhempina, huoltajina, läheisinä ja yleisesti aikuisina meillä on velvollisuus huolehtia siitä, että lapset eivät joudu netissä ja somessa seksualisoinnin kohteeksi. Meidän on varmistettava, että jakamissamme kuvissa lapset eivät ole tunnistettavissa ja että lapsen oikeus yksityisyyteen toteutuu.
Lasten suojeleminen seksualisoinnilta – millaista muutosta tarvitsemme?
Arkipäiväiset kuvat lapsista seksualisoivassa kontekstissa -julkaisun perusteella Tanskan Pelastakaa Lapset esitti vuonna 2021 kolme ajatusta, joiden täytyisi toteutua, jos yhteiskunta haluaa saavuttaa tavoitteen lasten suojelemisesta seksuaaliväkivallalta. Haluamme edistää näiden suositusten toteutumista Suomessa ja kansainvälisesti.
- Lapset ovat lapsia – myös netissä. Lapsilla tulisi olla samat oikeudet riippumatta siitä, ovatko he digitaalisessa ympäristössä vai eivät. Lapsia on suojeltava yhtäläisesti kaikkialla, missä he ovat. Jos lapsi netin ulkopuolella joutuu häntä seksualisoivaan ympäristöön, hänet autetaan pääsemään sieltä pois. Digitaalisissa ympäristöissä tätä ei tällä hetkellä tapahdu ja asian on muututtava.
- Lainsäädäntöä on vahvistettava, jotta lapsia voidaan suojella, kun heistä tulee aikuisten seksuaalisuuden kohteita. Lainsäädännössä on määritettävä, että kuvatun kohteen lisäksi materiaalin käytön ja jakamisen konteksti vaikuttaa siihen, onko kyse lapseen kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta.
- Nuorille, joilla on seksuaalisia ajatuksia lapsista, olisi kehitettävä apu- ja tukimuotoja, kuten sivusto, josta saada tietoa, ja anonyymejä itsearviointitestejä. Pääasiallisena tavoitteena on antaa näille nuorille tietoja ja resursseja, joita he tarvitsevat voidakseen elää hyvää elämää syyllistymättä rikoksiin ja vahingoittamatta lapsia.
