Netissä ja somessa liikkuu paljon väärää tietoa, jota on aikuisenkin toisinaan vaikea tunnistaa. Lapset liikkuvat näissä samoissa ympäristöissä ja tarvitsevat aikuisilta vahvaa tukea oppiakseen kriittistä medialukutaitoa ja luotettavan tiedon tunnistamista.
Tässä on 5 vinkkiä, miten voit ehkäistä lapsen altistumista väärälle tiedolle somessa.
1. Tutustu lapsen seuraamiin somesisältöihin
- Vanhemman on tärkeää tutustua siihen maailmaan, joka avautuu lapselle somen kautta.
- Helpoiten tutustuminen käy pyytämällä lasta näyttämään hänen seuraamiaan kanavia ja sisällöntuottajia.
- Tutustukaa lapsen somefeediin rauhassa ja keskustelkaa näkemästänne.
- Sosiaalinen media voi pahimmillaan altistaa lapsia väärälle tiedolle, vaarallisille yhteisöille sekä ikä- ja kehitystasolle sopimattomille sisällöille.
- Aikuisen tehtävän on suojella lasta, myös netissä.
2. Kerro lapselle, että somesta löytyy epäluotettavaa tietoa
- Painota, että asian löytyminen somesta ei tee siitä automaattisesti faktaa. Myöskään pelkät isot seuraajamäärät/katsontakerrat eivät tee sisällöstä luotettavaa.
- Somekuplat uhkana: somealustojen tekoälypohjainen algortmi oppii ja ohjaa nopeasti yksilöityihin sisältöihin. Mitä enemmän tiettyä sisältöä lapsi kuluttaa, sitä enemmän hänelle suositellaan samankaltaista sisältöä jatkossa.
- Somessa leviävät erityisesti tunteita ja reaktioita herättävät sisällöt, jotka eivät välttämättä ole totta.
- Älä syytä lasta, jos hän on altistunut väärälle tiedolle. Ohjaa lapsi luotettavan tiedon pariin (ks. seuraava vinkki).
3. Ohjaa lapsi luotettavien somelähteiden pariin
- Keskustele lapsen kanssa mediakriittisyydestä jo varhaisessa vaiheessa.
- Lapsille on olemassa useita luotettavia sometilejä: YLE Mix, HS Lasten uutiset ja Pelastakaa Lasten nettinuorisotalo Netari.
Luotettavaa vai ei – pohdittavaksi lapsen kanssa:
-
- Kuka sisällöntuottaja on?
- Mikä on somejulkaisun tarkoitus; pyritäänkö siinä vaikuttamaan jotenkin (tunteisiin vetoaminen, tuotteen ostaminen tms.)?
- Eritelläänkö julkaisussa, onko kyse faktasta vai mielipiteistä?
- Paljastetaanko tiedossa, mitä lähteitä on käytetty?
- Löytyykö sama tieto useasta lähteestä, vai onko kyse vain yksittäisestä lähteestä?
4. Opeta lasta erottamaan mielipide ja uutinen
- Mielipide on yksittäisen ihmisen näkökulma aiheeseen, ja se voi pohjautua vääristyneeseen tietoon ja uskomuksiin.
- Varsinkin tunteita herättävät ja kuohuttavat aiheet herättävät somessa monenlaisia vahvoja mielipiteitä, jotka voivat saada algoritmien kautta paljon näkyvyyttä.
- Luotettavat uutislähteet, kuten Yle uutiset tai Helsingin Sanomat, ovat sitoutuneet journalistisiin ohjeisiin ja ovat velvollisia käyttämään tarkistettuja faktoja ja korjaamaan mahdollisia asiavirheitä.
5. Pidä huolta ikä- ja kehitystasolle sopivasta sisällöstä
- Somessa leviävät kuohuttavat ja tunteita herättävät kuvat ja videot, kuten raa’at konflikti- ja sotasisällöt.
- Katastrofiuutisten seuraaminen voi olla koukuttavaa, mutta se ei ole hyväksi lapsen hyvinvoinnille.
- Lapsen kanssa voi keskustella vaikeistakin uutisaiheista, kunhan sen tekee ikätasoisesti, turvallisesti ja oikeaa tietoa antaen.
- Vanhemman tehtävä on taata lapselle turvallinen ja ikätasoinen digitaalinen sisältö.
Pohdittavaksi lapsen kanssa:
-
- Oletko törmännyt somessa johonkin ahdistavaan tai pelottavaan sisältöön, joka on jäänyt vaivaamaan?
- Muistuta, ettei lapsi jaa ahdistavaa tai pelottavaa sisältöä ikätovereille eteenpäin.
- Pohtikaa yhdessä, mistä voi etsiä tietoa turvallisesti ja omaa hyvinvointia kuunnellen.
